Valinnanvapaus http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134216/all Wed, 27 Mar 2019 11:54:36 +0200 fi Markkinatalous on hyvä renki, mutta huono isäntä http://mattiniiranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272695-markkinatalous-on-hyva-renki-mutta-huono-isanta <p><strong>MARKKINATALOUS ON HYVÄ </strong>renki, mutta huono isäntä. Tämä vanha sanonta sopii erinomaisen hyvin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen.</p><p>Me emme saa sallia sitä, että joku pyrkii saavuttamaan taloudellista hyötyä vaarantamalla ihmisen terveyden ja turvallisuuden. Jokaiseen havaittuun epäkohtaan on puututtava välittömästi ja määrätietoisesti.</p><p>Havaituista hoidon ja hoivan virheistä on seurattava tuntuvia rangaistuksia. Tämän tulee koskea niin julkisia, yksityisiä kuin kolmannen sektorinkin toimijoita.</p><p>Yksityisten sote-alan yritysten on tajuttava se, että huono palvelu ja huono hoito ovat turmiollista myös liiketoiminnalle. Äkkirikastumisen halun ja ahneuden sijasta on parempi toimia parasta mahdollista laatua tavoitellen, huolellisesti ja korkealla moraalilla.</p><p><strong>VANHUSTENHOIDON</strong> <strong>JA HOIVAN TÖRKEÄT</strong> laiminlyönnit ovat häpeäksi suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. &nbsp;Yksikin tapaus on liikaa. Me emme saa hyväksyä huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä vanhustenhoidossa.</p><p>Ikääntyneitä ihmisiä tulee kunnioittaa ja kohdella arvokkaasti. Heistä on pidettävä hyvää huolta.</p><p>On erinomainen asia, että vanhustenhoidon puutteet ovat nousseet näyttävästi esille juuri vaalien alla. Se antaa toivoa siitä, että seuraava eduskunta ja hallitus saavat aikaan vihdoin tarvittavia uudistuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon.</p><p>On käsittämätöntä, että sote-uudistuksia ei ole vielä saatu tehtyä, vaikka niitä ovat yrittäneet jo vuosikymmenen ajan poliittiselta pohjaltaan varsin erilaiset hallitukset.</p><p>Moni kansalainen onkin kysynyt täysin perustellusti, että kuluuko kansanedustajien aika riitelyyn ja pelaamiseen?</p><p><strong>KUNTAPOLIITIKOT JA KUNTIEN VIRKAMIEHET</strong> eivät saa panna päätään pensaaseen havaittujen vanhustenhoidon virheiden suhteen. Vanhusten palveluita ei saa kilpailuttaa raha edellä, säästöjä tavoitellen ja laatu unohtaen.&nbsp; Sitä nimittäin saa, mitä tilaa!</p><p>Ensisijainen kriteeri palveluja kilpailutettaessa ja ostettaessa tulee olla laatu. Kuntien on asetettava korkeat laadulliset kriteerit vanhuspalveluille ja sekä julkisten että yksityisten tuottamia palveluita tulee valvoa tehokkaasti.</p><p><strong>VAALIKESKUSTELUN KUUMETESSA </strong>kannattaa muistaa sekin, että vanhuspalveluita tuotetaan jo nyt valtavassa mittakaavassa yksityisten palveluntuottajien toimesta. Tämä koskee erityisesti sdp:n ja Suomen keskustan johtamia kuntia.</p><p>Hyvinvointiala HYTE ry:n mukaan vanhusten tehostetun palveluasumisen paikoista on jo nyt 20&nbsp;000 yksityisen sektorin järjestämiä. Saman määrän, 20&nbsp;000 paikkaa, järjestää julkinen sektori.</p><p>Hyvinvointi- ja terveysalan yksityisiä palveluntuottajia ja toimijoita on jo lähes 50&nbsp;000 ja niillä on yhteensä 23&nbsp;000 toimipaikkaa. Suurin osa näistä on järjestöjä sekä itsenäisiä, osaavia ja arvostettuja alojensa ammatinharjoittajia. Siis juuri niitä, joilta valinnanvapauden ja palveluseteleiden toteutuessa seniorit todennäköisesti haluavat hankkia palveluitaan.</p><p>Yksityinen sektori tukee parhaimmillaan erinomaisesti julkisen terveydenhuollon palveluita. Myös kolmannen sektorin toimijat lisäävät tervettä kilpailua ja valinnan mahdollisuutta eri palveluntuottajien välillä.</p><p><strong>VALINNANVAPAUS ON MYÖNTEINEN </strong>ja tärkeä asia senioreille.</p><p>Nykyisin seniori on sote-palvelujen käyttäjänä päätöksenteon kohde häntä itseään koskevissa asioissa. Automaattinen oletus tuntuu valitettavan usein olevan se, että vanhuksella ei ole omaa tahtoa. Tämä on väärin.</p><p>Valinnanvapaus antaa seniorille tasavertaisemmat mahdollisuudet niiden kanssa, jotka ovat työterveyspalveluiden piirissä. Palvelusetelit ja niin sanottu henkilökohtainen budjetti tekevät seniorista päätöksentekijän.</p><p><strong>LAADUKKAAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUDEN</strong> turvaaminen on erittäin tärkeä ja vakava asia. Se on Suomen talouden mittakaavassa myös valtavan kokoluokan haaste. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nopeasti ja on vuonna 2030 jo noin 26%.</p><p>Tulevalla vaalikaudella 2019-23 on tehtävä pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka ulottuvat aina 2030-luvulle ja kauemmaksikin. Tämä koskee niin vanhustenhuoltoa, terveydenhuoltoa kuin sosiaaliturvaakin.</p><p>Sote-kustannukset nousevat jatkossa vääjäämättä maamme huoltosuhteen heiketessä. Meillä on jatkossa suhteessa vähemmän työssäkäyviä ja enemmän &rdquo;huollettavia&rdquo;. Tämän johdosta maamme taloudesta ja kilpailukyvystä on pidettävä hyvää huolta. Työn teon ja yrittämisen kannustimet on oltava kohdallaan. Verotusta ei saa kiristää ja sosiaaliturvan on oltava vastikkeellista, aina kun henkilöllä on siihen suinkin mahdollisuus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> MARKKINATALOUS ON HYVÄ renki, mutta huono isäntä. Tämä vanha sanonta sopii erinomaisen hyvin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen.

Me emme saa sallia sitä, että joku pyrkii saavuttamaan taloudellista hyötyä vaarantamalla ihmisen terveyden ja turvallisuuden. Jokaiseen havaittuun epäkohtaan on puututtava välittömästi ja määrätietoisesti.

Havaituista hoidon ja hoivan virheistä on seurattava tuntuvia rangaistuksia. Tämän tulee koskea niin julkisia, yksityisiä kuin kolmannen sektorinkin toimijoita.

Yksityisten sote-alan yritysten on tajuttava se, että huono palvelu ja huono hoito ovat turmiollista myös liiketoiminnalle. Äkkirikastumisen halun ja ahneuden sijasta on parempi toimia parasta mahdollista laatua tavoitellen, huolellisesti ja korkealla moraalilla.

VANHUSTENHOIDON JA HOIVAN TÖRKEÄT laiminlyönnit ovat häpeäksi suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.  Yksikin tapaus on liikaa. Me emme saa hyväksyä huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä vanhustenhoidossa.

Ikääntyneitä ihmisiä tulee kunnioittaa ja kohdella arvokkaasti. Heistä on pidettävä hyvää huolta.

On erinomainen asia, että vanhustenhoidon puutteet ovat nousseet näyttävästi esille juuri vaalien alla. Se antaa toivoa siitä, että seuraava eduskunta ja hallitus saavat aikaan vihdoin tarvittavia uudistuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

On käsittämätöntä, että sote-uudistuksia ei ole vielä saatu tehtyä, vaikka niitä ovat yrittäneet jo vuosikymmenen ajan poliittiselta pohjaltaan varsin erilaiset hallitukset.

Moni kansalainen onkin kysynyt täysin perustellusti, että kuluuko kansanedustajien aika riitelyyn ja pelaamiseen?

KUNTAPOLIITIKOT JA KUNTIEN VIRKAMIEHET eivät saa panna päätään pensaaseen havaittujen vanhustenhoidon virheiden suhteen. Vanhusten palveluita ei saa kilpailuttaa raha edellä, säästöjä tavoitellen ja laatu unohtaen.  Sitä nimittäin saa, mitä tilaa!

Ensisijainen kriteeri palveluja kilpailutettaessa ja ostettaessa tulee olla laatu. Kuntien on asetettava korkeat laadulliset kriteerit vanhuspalveluille ja sekä julkisten että yksityisten tuottamia palveluita tulee valvoa tehokkaasti.

VAALIKESKUSTELUN KUUMETESSA kannattaa muistaa sekin, että vanhuspalveluita tuotetaan jo nyt valtavassa mittakaavassa yksityisten palveluntuottajien toimesta. Tämä koskee erityisesti sdp:n ja Suomen keskustan johtamia kuntia.

Hyvinvointiala HYTE ry:n mukaan vanhusten tehostetun palveluasumisen paikoista on jo nyt 20 000 yksityisen sektorin järjestämiä. Saman määrän, 20 000 paikkaa, järjestää julkinen sektori.

Hyvinvointi- ja terveysalan yksityisiä palveluntuottajia ja toimijoita on jo lähes 50 000 ja niillä on yhteensä 23 000 toimipaikkaa. Suurin osa näistä on järjestöjä sekä itsenäisiä, osaavia ja arvostettuja alojensa ammatinharjoittajia. Siis juuri niitä, joilta valinnanvapauden ja palveluseteleiden toteutuessa seniorit todennäköisesti haluavat hankkia palveluitaan.

Yksityinen sektori tukee parhaimmillaan erinomaisesti julkisen terveydenhuollon palveluita. Myös kolmannen sektorin toimijat lisäävät tervettä kilpailua ja valinnan mahdollisuutta eri palveluntuottajien välillä.

VALINNANVAPAUS ON MYÖNTEINEN ja tärkeä asia senioreille.

Nykyisin seniori on sote-palvelujen käyttäjänä päätöksenteon kohde häntä itseään koskevissa asioissa. Automaattinen oletus tuntuu valitettavan usein olevan se, että vanhuksella ei ole omaa tahtoa. Tämä on väärin.

Valinnanvapaus antaa seniorille tasavertaisemmat mahdollisuudet niiden kanssa, jotka ovat työterveyspalveluiden piirissä. Palvelusetelit ja niin sanottu henkilökohtainen budjetti tekevät seniorista päätöksentekijän.

LAADUKKAAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUDEN turvaaminen on erittäin tärkeä ja vakava asia. Se on Suomen talouden mittakaavassa myös valtavan kokoluokan haaste. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nopeasti ja on vuonna 2030 jo noin 26%.

Tulevalla vaalikaudella 2019-23 on tehtävä pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka ulottuvat aina 2030-luvulle ja kauemmaksikin. Tämä koskee niin vanhustenhuoltoa, terveydenhuoltoa kuin sosiaaliturvaakin.

Sote-kustannukset nousevat jatkossa vääjäämättä maamme huoltosuhteen heiketessä. Meillä on jatkossa suhteessa vähemmän työssäkäyviä ja enemmän ”huollettavia”. Tämän johdosta maamme taloudesta ja kilpailukyvystä on pidettävä hyvää huolta. Työn teon ja yrittämisen kannustimet on oltava kohdallaan. Verotusta ei saa kiristää ja sosiaaliturvan on oltava vastikkeellista, aina kun henkilöllä on siihen suinkin mahdollisuus.

]]>
0 http://mattiniiranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272695-markkinatalous-on-hyva-renki-mutta-huono-isanta#comments Helsinki Seniori Sote-uudistus Valinnanvapaus vanhustenhoito Wed, 27 Mar 2019 09:54:36 +0000 Matti Niiranen http://mattiniiranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272695-markkinatalous-on-hyva-renki-mutta-huono-isanta
Valinnanvapaus vaatii tietoa http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272630-valinnanvapaus-vaatii-tietoa <p><strong>Vaaliblogi 9</strong></p><p><strong>Päättyvän vaalikauden suurin poliittinen kysymys oli sote-uudistus, jonka hallitus perusti kahdelle periaatteelle: Keskustan maakunnille ja Kokoomuksen valinnnavapaudelle.</strong></p><p>Kaikki muistavat, miten sote-uudistuksen kävi, mutta kaikki tietävät myös, että myös seuraavan hallituksen on yritettävä tehdä sosiaali- ja terveyspalveluille jotain. Etenkin pienissä ikääntyvissä kunnissa hartiat ovat liian kapeat sote-vastuun kantamiseen.</p><p>Kokoomuksen gallup-kannatus on sen verran kova, että se voi hyvinkin olla mukana seuraavassa hallituksessa. Silloin sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaus palaa muodossa tai toisessa pöydälle. Väistyvän hallituksen esitystä ei sellaisenaan kaiveta esiin, koska sen perustuslailliset ongelmat liittyivät suurelta osin juuri valinnanvapauteen.</p><p>Missä tahansa muodossa valinnanvapaudesta puhutaan, on muistettava yksi perusperiaate: <strong>vapaa valinta vaatii tietoa</strong>. Meillä ei ole sosiaali- ja terveyspalveluista mitään systemaattisesti kerättyä tietoa, jonka varassa ihminen, kunta, maakunta tai valtio voisi tehdä informoidun valinnan palvelun tuottajasta.</p><p>Me emme edes tiedä, miten esimerkiksi laadukas vanhusten hoito määritellään saati miten sitä mitataan. Keskustelu on jämähtänyt pelkkään hoitajamitoitukseen, kun pitäisi puhua hoivavasteajoista, lääkintävirheistä, potilaspalautteesta, makuuhaavojen ja virtsatietulehdusten määrästä ja kestosta jne.</p><p>Toki, jos hoitajia on liian vähän, myös laatumittarit menevät nopeasti punaiselle. Hoitajamäärä ei kuitenkaan ole ainoa hoidon laatuun vaikuttava tekijä.</p><p>Vasta kun meillä on tärkeimmille sosiaali- ja terveyspalveluille yhteiset valtakunnalliset laatukriteerit ja niiden toteutumista seuraavat laatumittarit, ihmiset voivat aidosti vertailla sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia. Muuten vertailu jää mainosten ja kuulopuheiden varaan, eivätkä informoidut vapaat valinnat ole mahdollisia.</p><p>Myös valvontaviranomaisten työ helpottuisi. Nykyäänhän viranomaiset joutuvat keskittymään kaikkein krouveimpiin hoitovirheisiin ja laiminlyönteihin, koska ei ole herkempiä laatumittareita, joita seurata.</p><p>Esimerkiksi ravintoloiden hygieniaa valvovalla Eviralla on käytössään valtakunnalliset <a href="https://www.oivahymy.fi/">Oiva-laatumittarit</a>, joiden tulokset julkaistaan paitsi raportteina myös helposti ymmärrettävinä hymiöinä.</p><p><strong>Miksi emme pysty samaan sosiaali- ja terveyspalveluissa?</strong> Esimerkiksi vanhusten hoivakodeissa tai hammaslääkäriasemilla tai yleislääkärien vastaanotoilla? Laitoksen oven pielessä olevat kuvakkeet kertoisivat, kuinka monta hoitovirhettä on tehty 1000 asiakasta kohti, kuinka pitkään palvelua joutuu odottamaan ja kuinka tyytyväisiä potilaat ovat olleet saamaansa hoitoon.</p><p>Jos valinnanvapaus nousee muodossa tai toisessa seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa esiin, samalla on vaadittava, että palveluseteleistä ym. ei keskustella, ellei samalla päätetä niillä saatavien palveluiden laatukriteerien määrittelystä ja seurannasta. &nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaaliblogi 9

Päättyvän vaalikauden suurin poliittinen kysymys oli sote-uudistus, jonka hallitus perusti kahdelle periaatteelle: Keskustan maakunnille ja Kokoomuksen valinnnavapaudelle.

Kaikki muistavat, miten sote-uudistuksen kävi, mutta kaikki tietävät myös, että myös seuraavan hallituksen on yritettävä tehdä sosiaali- ja terveyspalveluille jotain. Etenkin pienissä ikääntyvissä kunnissa hartiat ovat liian kapeat sote-vastuun kantamiseen.

Kokoomuksen gallup-kannatus on sen verran kova, että se voi hyvinkin olla mukana seuraavassa hallituksessa. Silloin sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaus palaa muodossa tai toisessa pöydälle. Väistyvän hallituksen esitystä ei sellaisenaan kaiveta esiin, koska sen perustuslailliset ongelmat liittyivät suurelta osin juuri valinnanvapauteen.

Missä tahansa muodossa valinnanvapaudesta puhutaan, on muistettava yksi perusperiaate: vapaa valinta vaatii tietoa. Meillä ei ole sosiaali- ja terveyspalveluista mitään systemaattisesti kerättyä tietoa, jonka varassa ihminen, kunta, maakunta tai valtio voisi tehdä informoidun valinnan palvelun tuottajasta.

Me emme edes tiedä, miten esimerkiksi laadukas vanhusten hoito määritellään saati miten sitä mitataan. Keskustelu on jämähtänyt pelkkään hoitajamitoitukseen, kun pitäisi puhua hoivavasteajoista, lääkintävirheistä, potilaspalautteesta, makuuhaavojen ja virtsatietulehdusten määrästä ja kestosta jne.

Toki, jos hoitajia on liian vähän, myös laatumittarit menevät nopeasti punaiselle. Hoitajamäärä ei kuitenkaan ole ainoa hoidon laatuun vaikuttava tekijä.

Vasta kun meillä on tärkeimmille sosiaali- ja terveyspalveluille yhteiset valtakunnalliset laatukriteerit ja niiden toteutumista seuraavat laatumittarit, ihmiset voivat aidosti vertailla sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia. Muuten vertailu jää mainosten ja kuulopuheiden varaan, eivätkä informoidut vapaat valinnat ole mahdollisia.

Myös valvontaviranomaisten työ helpottuisi. Nykyäänhän viranomaiset joutuvat keskittymään kaikkein krouveimpiin hoitovirheisiin ja laiminlyönteihin, koska ei ole herkempiä laatumittareita, joita seurata.

Esimerkiksi ravintoloiden hygieniaa valvovalla Eviralla on käytössään valtakunnalliset Oiva-laatumittarit, joiden tulokset julkaistaan paitsi raportteina myös helposti ymmärrettävinä hymiöinä.

Miksi emme pysty samaan sosiaali- ja terveyspalveluissa? Esimerkiksi vanhusten hoivakodeissa tai hammaslääkäriasemilla tai yleislääkärien vastaanotoilla? Laitoksen oven pielessä olevat kuvakkeet kertoisivat, kuinka monta hoitovirhettä on tehty 1000 asiakasta kohti, kuinka pitkään palvelua joutuu odottamaan ja kuinka tyytyväisiä potilaat ovat olleet saamaansa hoitoon.

Jos valinnanvapaus nousee muodossa tai toisessa seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa esiin, samalla on vaadittava, että palveluseteleistä ym. ei keskustella, ellei samalla päätetä niillä saatavien palveluiden laatukriteerien määrittelystä ja seurannasta.  


 

]]>
1 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272630-valinnanvapaus-vaatii-tietoa#comments Sote Valinnanvapaus Tue, 26 Mar 2019 15:12:17 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272630-valinnanvapaus-vaatii-tietoa
Sotemallit pöytään! http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271250-sotemallit-poytaan <p>Vaalikauden loppu sai perjantaina dramaattisen käänteen, kun pääministeri Juha Sipilä veti johtopäätökset sote-uudistuksen kaatumisesta ja ilmoitti jättävänsä hallituksensa eronpyynnön. Vaaleihin mennään siis toimitusministeristön tehdessä virkaa, eivätkä hallituspuolueet ole enää hallitusohjelmansa sitomia, vaan vapaasti vaalilaukalla.</p><p>Sote-uudistuksen ongelmat alkoivat syksyllä 2015, kun Keskusta ja Kokoomus sopivat hallitusohjelmaan kirjatun lisäksi maakuntahallinnosta ja valinnanvapauslainsäädännöstä. Hallituspuolueet sitoivat uudistuksen osat poliittisella kytkyllä, eivätkä kerta toisensa jälkeen suostuneet tuomaan eduskuntaan sellaisia muutosesityksiä, joilla mallin perustuslailliset ongelmat olisi voitu ratkaista. Sen sijaa kaikkien puolueiden jakamat alkuperäiset tavoitteet rakenneuudistukselle &ndash; yhdenvertaisuus, integraatio ja kustannusten hillintä &ndash; jäivät alisteiseksi poliittisille tavoitteille.</p><p>Sote-uudistuksen tarve ei ole kuitenkaan minnekään kadonnut, vaan tarvitsemme mallin, joka keskittyy alkuperäisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tehty valmistelukaan ei valu hukkaan, sillä monissa kunnissa, maakuntatasolla ja sairaanhoitopiireissä on tehty oikeita asioita mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation parantamisessa ja tukipalveluiden ja tietojärjestelmien tehokkuuden lisäämisessä.</p><p>Vaalien alla jokaisen puolueen on syytä kertoa oma mallinsa. Jos aloittaisimme valmistelun nyt, mikä olisi KD:n sote-malli? Maakuntamalli tulee irrottaa uudistuksesta ja toteuttaa sote-uudistus soten ehdoilla. Ihmisten pitää saada saman tasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta; tähän tarvitaan valtakunnallinen palvelulupaus, alueellinen järjestämisvastuun toteutumisen toimintamalli sekä riittävä valvonta.</p><p>Tarvitaan peruskuntia suuremmat järjestämisvastuussa olevat sota-alueet. Palvelujen integraatio toteutuu parhaiten, kun sekä perus- että erityistason palvelut ovat sote-alueen järjestämisvastuulla. Sote-alueilla on oltava laaja vapaus ilman keskittämispakkoa päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostetaanko osa yksityiseltä tuottajalta tai annetaanko asiakkaalle palveluseteli palvelun ostamiseen. Kunnat voisivat edelleen tuottaa palveluita, mutta nämä palvelut koordinoitaisiin osaksi suurempaa hallinnollista kokonaisuutta.</p><p>Valinnanvapautta voidaan laajentaa hallitusti palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetoinnin avulla, jolloin riittävä asiakasohjaus on varmistettava. Samoin työterveyshuolto ja Kela-korvaukset pitää pääosin säilyttää. Sote-alueen rahoituksen tulee perustua valtionosuusjärjestelmään ja nykyisen tasoiseen kuntaveroon sisältyvään sote-osuuteen.</p><p>Sote-alueiden lukumäärään ei kannata hirttäytyä, vaan se olisi määritettävä palvelujen kautta asiantuntijanäkemyksiä kuunnellen. Viime kauden lopulla hahmoteltu viiden sote-alueen malli on yksi mahdollisuus. Silloin esille nousseet perustuslailliset ongelmat olisivat olleet ratkaistavissa esimerkiksi toteuttamalla sote-vaalit ja ohjaamalla rahoitus suoraan viidelle alueelle.</p><p>Sote-palvelujen uudistamisessa on kyse ihmisten arjen sujuvuudesta ja turvallisuudesta. On voitava luottaa siihen, että sairastunut pääsee kohtuullisessa ajassa lääkäriin, ja että kotona asuva vanhus ja vammainen henkilö saavat riittävän tuen. On pidettävä kirkkaana mielessä, että hallinnollinen malli on vain raami näiden tavoitteiden saavuttamisessa.</p><p>Mitä muuta on syytä ottaa opiksi? Suuret rakenteelliset uudistukset on valmisteltava aidosti parlamentaarisesti siten, että voidaan varmistaa mallin pohjaratkaisujen hyväksyttävyys myös hallituskauden vaihtuessa. Toiseksi uudistukset on syytä aikatauluttaa realistisesti ja tarvittaessa toteutettava vaiheittain. Kolmanneksi tarvitaan rakentavia voimia, jotka eivät pyri ensisijaisesti ulosmittaamaan poliittista hyötyä hallituskaudestaan, vaan palauttamaan kansalaisten luottamuksen päätöksentekojärjestelmään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalikauden loppu sai perjantaina dramaattisen käänteen, kun pääministeri Juha Sipilä veti johtopäätökset sote-uudistuksen kaatumisesta ja ilmoitti jättävänsä hallituksensa eronpyynnön. Vaaleihin mennään siis toimitusministeristön tehdessä virkaa, eivätkä hallituspuolueet ole enää hallitusohjelmansa sitomia, vaan vapaasti vaalilaukalla.

Sote-uudistuksen ongelmat alkoivat syksyllä 2015, kun Keskusta ja Kokoomus sopivat hallitusohjelmaan kirjatun lisäksi maakuntahallinnosta ja valinnanvapauslainsäädännöstä. Hallituspuolueet sitoivat uudistuksen osat poliittisella kytkyllä, eivätkä kerta toisensa jälkeen suostuneet tuomaan eduskuntaan sellaisia muutosesityksiä, joilla mallin perustuslailliset ongelmat olisi voitu ratkaista. Sen sijaa kaikkien puolueiden jakamat alkuperäiset tavoitteet rakenneuudistukselle – yhdenvertaisuus, integraatio ja kustannusten hillintä – jäivät alisteiseksi poliittisille tavoitteille.

Sote-uudistuksen tarve ei ole kuitenkaan minnekään kadonnut, vaan tarvitsemme mallin, joka keskittyy alkuperäisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tehty valmistelukaan ei valu hukkaan, sillä monissa kunnissa, maakuntatasolla ja sairaanhoitopiireissä on tehty oikeita asioita mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation parantamisessa ja tukipalveluiden ja tietojärjestelmien tehokkuuden lisäämisessä.

Vaalien alla jokaisen puolueen on syytä kertoa oma mallinsa. Jos aloittaisimme valmistelun nyt, mikä olisi KD:n sote-malli? Maakuntamalli tulee irrottaa uudistuksesta ja toteuttaa sote-uudistus soten ehdoilla. Ihmisten pitää saada saman tasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta; tähän tarvitaan valtakunnallinen palvelulupaus, alueellinen järjestämisvastuun toteutumisen toimintamalli sekä riittävä valvonta.

Tarvitaan peruskuntia suuremmat järjestämisvastuussa olevat sota-alueet. Palvelujen integraatio toteutuu parhaiten, kun sekä perus- että erityistason palvelut ovat sote-alueen järjestämisvastuulla. Sote-alueilla on oltava laaja vapaus ilman keskittämispakkoa päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostetaanko osa yksityiseltä tuottajalta tai annetaanko asiakkaalle palveluseteli palvelun ostamiseen. Kunnat voisivat edelleen tuottaa palveluita, mutta nämä palvelut koordinoitaisiin osaksi suurempaa hallinnollista kokonaisuutta.

Valinnanvapautta voidaan laajentaa hallitusti palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetoinnin avulla, jolloin riittävä asiakasohjaus on varmistettava. Samoin työterveyshuolto ja Kela-korvaukset pitää pääosin säilyttää. Sote-alueen rahoituksen tulee perustua valtionosuusjärjestelmään ja nykyisen tasoiseen kuntaveroon sisältyvään sote-osuuteen.

Sote-alueiden lukumäärään ei kannata hirttäytyä, vaan se olisi määritettävä palvelujen kautta asiantuntijanäkemyksiä kuunnellen. Viime kauden lopulla hahmoteltu viiden sote-alueen malli on yksi mahdollisuus. Silloin esille nousseet perustuslailliset ongelmat olisivat olleet ratkaistavissa esimerkiksi toteuttamalla sote-vaalit ja ohjaamalla rahoitus suoraan viidelle alueelle.

Sote-palvelujen uudistamisessa on kyse ihmisten arjen sujuvuudesta ja turvallisuudesta. On voitava luottaa siihen, että sairastunut pääsee kohtuullisessa ajassa lääkäriin, ja että kotona asuva vanhus ja vammainen henkilö saavat riittävän tuen. On pidettävä kirkkaana mielessä, että hallinnollinen malli on vain raami näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Mitä muuta on syytä ottaa opiksi? Suuret rakenteelliset uudistukset on valmisteltava aidosti parlamentaarisesti siten, että voidaan varmistaa mallin pohjaratkaisujen hyväksyttävyys myös hallituskauden vaihtuessa. Toiseksi uudistukset on syytä aikatauluttaa realistisesti ja tarvittaessa toteutettava vaiheittain. Kolmanneksi tarvitaan rakentavia voimia, jotka eivät pyri ensisijaisesti ulosmittaamaan poliittista hyötyä hallituskaudestaan, vaan palauttamaan kansalaisten luottamuksen päätöksentekojärjestelmään.

]]>
1 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271250-sotemallit-poytaan#comments Hallitusero Maakuntamalli Sotemalli Valinnanvapaus Sun, 10 Mar 2019 10:44:11 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271250-sotemallit-poytaan
Soten hautajaispuhe http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271228-soten-hautajaispuhe <p>Jokaisella kansalla on omat kuolemaan ja vainajan hautaamiseen liittyvät tapansa. Suomalaisissa hautajaisissa perinteeseen kuuluu, ettei vainajasta puhuta pahaa. Niinpä hautajaispuheissa suvun itsepäisimmästä ja muutoinkin änkyrästä äijästä tulee kuolemansa jälkeen vankkumaton periaatteen mies ja sukulaisten asioihin sotkeutuvasta hössöttäjästä perheensä kokoava voima - joitain esimerkkejä mainitakseni. Perinteen taustalla voi olla ikiaikaisia uskomuksia, joissa vainajan sielun pelätään pahoista puheista loukkaantuvan ja jäävän vainoamaan jäljelle jääviä, taikka sitten vain halu kunnioittaa vainajan omaisten surua.</p><p>Sipilän hallituksen sote-uudistus kuoli 8.3.2019. Exituksen todennut pääministeri kertoi, että uudistuksen hoito oli Arkadianmäellä päätetty lopettaa hoitosuunnitelmaan liittyneiden lukuisten komplikaatioiden takia. Myös soten kaksoissisar, maakuntauudistus, menehtyi samanaikaisesti soteuudistuksen kanssa. Suremaan jäi ennen kaikkea joukko ministereitä ja virkamiehiä, jotka olivat sotesta viime vuodet huolehtineet.</p><p>Sote, sellaisena kuin hänet tunsimme, syntyi synkkänä marraskuu yönä 2015 pääministerin ja valtiovarainministerin suhteeseen. Suhteen perustana oleva sopimus herätti paljon pahennusta ja sitä jopa nimiteltiin rumasti lehmänkaupaksi, vaikka osapuolet vain avoimesti toteuttivat omia ideologisia tavoitteitaan, kuten politiikassa on tapana. Myötäjäisinä suhdesopimukselle pääministeri sai peräti 18 maakuntaa eli monta enemmän kuin ennakkoon odotettiin. Valtiovarainministeri taas sai soteen liitetyksi valinnanvapauden.</p><p>Alkuperäiset vanhemmat erosivat jo seuraavana vuonna, kun silloinen valtiovarainministeri menetti asemansa puoluejohtajana. Sote sai kuitenkin uudesta valtiovarainministeristä luotettavan ottoisän, joka osaltaan yritti parhaansa mukaan huolehtia erityisesti soten valinnanvapauden hyvinvoinnista. Valinnanvapaudelle oli luvattu merkittävä 5,8 miljardin euron osuus sotevaroista, jotka soten kuoltua jäävät nyt valtion ja kuntien täyteen määräysvaltaan. Näitä varoja jäävät kaipaamaan erityisesti valinnanvapauden ystävät terveysyrityksissä, jotka olivat jo olleet avustamassa soten synnyttämisessä.</p><p>Nuorta sotea oli kasvattamassa suuri joukko eri alojen asiantuntijoita. Sote oli kuitenkin oman tiensä kulkija, joka mieluummin seurasi sille viitoitettua polkua, kuin kuunteli ulkopuolisten neuvoja. Tästä johtuen sotella oli välillä ongelmia (perustus)lain kanssa, mutta huolehtivat vanhemmat jaksoivat tästä huolimatta uskoa siihen, että sotesta kasvaisi aikanaan veroeuroja valtiolle säästävä toimija. Soten vanhempien toiveet tässä suhteessa olivat jopa miljardiluokkaa, vaikka perheen ulkopuoliset eivät näitä toiveita aina nähneet kovin realistisina.</p><p>Soten toivottiin myös aikusena parantavan hoitoon pääsyä erityisesti perusterveydenhuollossa sekä vähentävän väestöryhmien terveyseroja. Kaikki soten ystävät toivoivat näiden tavoitteiden toteutumista, mutta pelkäsivät samalla, että soten toimintamalli johtaisi palvelujen keskittymiseen kasvukeskuksiin ja siihen, että heikoimmat potilasryhmät eivät saisi riittäviä palveluja. Toimintamalleja oli kyllä tarkoitus kokeilla, mutta kokeilujen lopulliset tulokset eivät valitettavasti olisi olleet käytettävissä ennen soten voimaantuloa. Terveyserojen kaventamiseenkaan sotessa ei ollut selvää mekanismia, sillä markkinaperusteisesti toimivassa terveydenhuollossa erot yleensä enemminkin kasvavat, kuin vähenevät. Erityistä huolta soten ystäville aiheutuikin siitä, että sote olisi saattanut jättää paljon palveluja käyttävät potilaat ilman riittäviä palveluja.</p><p>Paljon palveluja tarvitsevien kannalta palvelujen hyvä integraatio on keskeistä sekä hoidon lopputuloksen että hoidon kustannusten hallinnan kannalta. Soten asiakassuunnitelman tarkoituksena oli varmistaa, että palveluintegraatio toteutuisi myös monituottajamallissa. Monista yrityksistä huolimatta, soten ystäville jäi epäselväksi, miten asiakassuunnitelma käytännössä olisi toiminut. Tavoite asiakassuunnitelmalla oli kuitenkin sotessa kaikin puolin hyvä ja kunnioitettava.</p><p>Soten monituottajamalli olisi avannut aivan uusia mahdollisuuksia IT-palveluiden tuottajille. Näitä palveluja varten kymmenien miljoonien eurojen pääomituksella perustetut yhtiöt Vimana Oy ja Sotedigi Oy jäävätkin kaivaten muistamaan vainajaa. Monituottajamalliin liittyvät henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevat kysymykset olisivat muutoinkin työllistäneet lukuisan joukon yrityksiä ja asiantuntijoita varmistamaan, etteivät arkaluonteiset potilastiedot päädy vääriin käsiin.</p><p>Sotea jäävät kaipaamaan myös monet muut tahot. Soten parissa työskennelleet konsultit ja juristit muistavat vainajaa varmasti lämmöllä. Sote on suoraan tai välillisesti työllistänyt tuhatmäärin ihmisiä, jotka hekin saattavat kokea soten poismenon menetyksenään. Sotea jäävät niin ikään kaipaamaan asiantuntijat sekä lehtimiehet, joille sote on ollut lähes loputun lausuntojen ja juttujen lähde.</p><p>Lepää rauhassa sote.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jokaisella kansalla on omat kuolemaan ja vainajan hautaamiseen liittyvät tapansa. Suomalaisissa hautajaisissa perinteeseen kuuluu, ettei vainajasta puhuta pahaa. Niinpä hautajaispuheissa suvun itsepäisimmästä ja muutoinkin änkyrästä äijästä tulee kuolemansa jälkeen vankkumaton periaatteen mies ja sukulaisten asioihin sotkeutuvasta hössöttäjästä perheensä kokoava voima - joitain esimerkkejä mainitakseni. Perinteen taustalla voi olla ikiaikaisia uskomuksia, joissa vainajan sielun pelätään pahoista puheista loukkaantuvan ja jäävän vainoamaan jäljelle jääviä, taikka sitten vain halu kunnioittaa vainajan omaisten surua.

Sipilän hallituksen sote-uudistus kuoli 8.3.2019. Exituksen todennut pääministeri kertoi, että uudistuksen hoito oli Arkadianmäellä päätetty lopettaa hoitosuunnitelmaan liittyneiden lukuisten komplikaatioiden takia. Myös soten kaksoissisar, maakuntauudistus, menehtyi samanaikaisesti soteuudistuksen kanssa. Suremaan jäi ennen kaikkea joukko ministereitä ja virkamiehiä, jotka olivat sotesta viime vuodet huolehtineet.

Sote, sellaisena kuin hänet tunsimme, syntyi synkkänä marraskuu yönä 2015 pääministerin ja valtiovarainministerin suhteeseen. Suhteen perustana oleva sopimus herätti paljon pahennusta ja sitä jopa nimiteltiin rumasti lehmänkaupaksi, vaikka osapuolet vain avoimesti toteuttivat omia ideologisia tavoitteitaan, kuten politiikassa on tapana. Myötäjäisinä suhdesopimukselle pääministeri sai peräti 18 maakuntaa eli monta enemmän kuin ennakkoon odotettiin. Valtiovarainministeri taas sai soteen liitetyksi valinnanvapauden.

Alkuperäiset vanhemmat erosivat jo seuraavana vuonna, kun silloinen valtiovarainministeri menetti asemansa puoluejohtajana. Sote sai kuitenkin uudesta valtiovarainministeristä luotettavan ottoisän, joka osaltaan yritti parhaansa mukaan huolehtia erityisesti soten valinnanvapauden hyvinvoinnista. Valinnanvapaudelle oli luvattu merkittävä 5,8 miljardin euron osuus sotevaroista, jotka soten kuoltua jäävät nyt valtion ja kuntien täyteen määräysvaltaan. Näitä varoja jäävät kaipaamaan erityisesti valinnanvapauden ystävät terveysyrityksissä, jotka olivat jo olleet avustamassa soten synnyttämisessä.

Nuorta sotea oli kasvattamassa suuri joukko eri alojen asiantuntijoita. Sote oli kuitenkin oman tiensä kulkija, joka mieluummin seurasi sille viitoitettua polkua, kuin kuunteli ulkopuolisten neuvoja. Tästä johtuen sotella oli välillä ongelmia (perustus)lain kanssa, mutta huolehtivat vanhemmat jaksoivat tästä huolimatta uskoa siihen, että sotesta kasvaisi aikanaan veroeuroja valtiolle säästävä toimija. Soten vanhempien toiveet tässä suhteessa olivat jopa miljardiluokkaa, vaikka perheen ulkopuoliset eivät näitä toiveita aina nähneet kovin realistisina.

Soten toivottiin myös aikusena parantavan hoitoon pääsyä erityisesti perusterveydenhuollossa sekä vähentävän väestöryhmien terveyseroja. Kaikki soten ystävät toivoivat näiden tavoitteiden toteutumista, mutta pelkäsivät samalla, että soten toimintamalli johtaisi palvelujen keskittymiseen kasvukeskuksiin ja siihen, että heikoimmat potilasryhmät eivät saisi riittäviä palveluja. Toimintamalleja oli kyllä tarkoitus kokeilla, mutta kokeilujen lopulliset tulokset eivät valitettavasti olisi olleet käytettävissä ennen soten voimaantuloa. Terveyserojen kaventamiseenkaan sotessa ei ollut selvää mekanismia, sillä markkinaperusteisesti toimivassa terveydenhuollossa erot yleensä enemminkin kasvavat, kuin vähenevät. Erityistä huolta soten ystäville aiheutuikin siitä, että sote olisi saattanut jättää paljon palveluja käyttävät potilaat ilman riittäviä palveluja.

Paljon palveluja tarvitsevien kannalta palvelujen hyvä integraatio on keskeistä sekä hoidon lopputuloksen että hoidon kustannusten hallinnan kannalta. Soten asiakassuunnitelman tarkoituksena oli varmistaa, että palveluintegraatio toteutuisi myös monituottajamallissa. Monista yrityksistä huolimatta, soten ystäville jäi epäselväksi, miten asiakassuunnitelma käytännössä olisi toiminut. Tavoite asiakassuunnitelmalla oli kuitenkin sotessa kaikin puolin hyvä ja kunnioitettava.

Soten monituottajamalli olisi avannut aivan uusia mahdollisuuksia IT-palveluiden tuottajille. Näitä palveluja varten kymmenien miljoonien eurojen pääomituksella perustetut yhtiöt Vimana Oy ja Sotedigi Oy jäävätkin kaivaten muistamaan vainajaa. Monituottajamalliin liittyvät henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevat kysymykset olisivat muutoinkin työllistäneet lukuisan joukon yrityksiä ja asiantuntijoita varmistamaan, etteivät arkaluonteiset potilastiedot päädy vääriin käsiin.

Sotea jäävät kaipaamaan myös monet muut tahot. Soten parissa työskennelleet konsultit ja juristit muistavat vainajaa varmasti lämmöllä. Sote on suoraan tai välillisesti työllistänyt tuhatmäärin ihmisiä, jotka hekin saattavat kokea soten poismenon menetyksenään. Sotea jäävät niin ikään kaipaamaan asiantuntijat sekä lehtimiehet, joille sote on ollut lähes loputun lausuntojen ja juttujen lähde.

Lepää rauhassa sote.

]]>
38 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271228-soten-hautajaispuhe#comments Kotimaa Hautajaiset Pääministeri Sote-uudistus Valinnanvapaus Sun, 10 Mar 2019 08:11:15 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271228-soten-hautajaispuhe
Juha Sipilä ei ole insinööri eikä kokoomus puolue http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271083-juha-sipila-ei-ole-insinoori-eika-kokoomus-puolue <p>Kun nyt eronneen hallituksen ohjelmassa todettiin sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tarve, ei kokoomus ymmärtänyt keskustan tarkoittaneen soten rakentamista nykyisten maakuntain liittojen pohjalle. Maakuntain liitot ovat alueittensa ompelukerhoja, joiden paikallinen tarve Uudellamaalla oli todettu niin vähäiseksi, että koko Uudenmaan maakunta pääkaupunkiseutuineen oli yhdistynyt yhdeksi liitoksi. Sen sijaan Pohjanmaan maakunnassa näitä liittoja on asukaslukuun nähden varsin taajaan.</p><p>Ei kukaan kokoomuslainen eikä yksikään insinööri olisi voinut kuvitella, että tämä eriparisten maakuntien liittojen rakenne sellaisenaan sopisi uudeksi maakuntarakenteeksi, jonka varaan koko laaja aluehallinto ja vielä laajempi sote ripustetaan. Juha Sipilälle 18 maakuntaa (joita ei hallinnollisesti merkittävinä toimijoina vielä silloin ollut kuin keskustan kuvitelmissa) oli kuitenkin ehdoton vaatimus, jota dramaattisesti puolustettiin hallituksen kaatumisen uhalla.</p><p>Kokoomuksen oli tähän jotenkin vastattava. Kokoomuksessa oli kaavailtu yksityisen palvelutarjonnan merkittävää roolia sotessa, mutta mitään valmista mallia ei ollut koska nykykokoomus ei ole sellainen puolue, jossa tehtäisiin merkittävää ohjelmatyötä. Kokoomus olisi pitkin hampain hyväksynyt keskustan mallin 12 maakunnalla mutta tämä ei Juha Sipilälle kelvannut. Tässä Sipillä oli poliittisesti liian ahne ja tähän ahneuteen hänen hallituksensa sote kaatui sillä kokoomuksen ilmeisesti hoivayritysten lobbareilta hätäisesti vastapainoksi tuoma valinnanvapausmalli toi rakennelmaan kestämättömiä elementtejä.</p><p>Perussuomalaiset eivät ottaneet asiaan merkittävää kantaa vaikka edustivatkin omasta mielestään nimenomaan sotepalvelujen asiakkaita. Heillä ohjelmatyö oli vielä heikommissa kantimissa kuin kokoomuksella. Puolueen&nbsp; ay-kritiikki olisi voinut tuottaa jotain vaikkapa työterveyteen liittyvää, mutta eipä mitään kuulunut, vaikka hoitsuja puolueessa on aika lauma.</p><p>Sipilän sotemallissa oli se merkittävä ansio, että rahoitus tuli valtiolta. Valtion lähes täysi rahoitus on edellytys yhdenvertaiselle sotelle. En ole kuitenkaan varma olivatko kaavaillut maakuntain rahoitusmallit rakenteellisesti tasa-arvoisia maakuntain välillä tai maakuntain toimintojen välillä.</p><p>Ben Zyskowicz on hiljan lausunut, ettei nykyinen lainsäädäntö ole kaikilta osin perustuslain mukainen. Olen todennut saman arvostellessani nykyistä kuntasotea. Tämä ymmärrys ei kuitenkaan ole kovin laajaa, kun edellinenkin hallitus yritti vielä rakentaa sotea kuntainliittojen varaan ja ilmeisesti sdp harkitsee vastaavaa yhä edelleen.&nbsp; Oma kantani on, että selvästi kansalaisten perusturvaan liittyvät asiat on hoidettava yhteisvastuulla valtion toimesta vaikka toimijana olisikin joku paikallisempi taho.</p><p>Ylipäätään tulisi olla herkkyyttä ymmärtää, että Suomen vahvuus on tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa mikä näkyy siinä, että olemme kansainvälisesti kärjessä vähän joka mittarilla päinvastoin kuin jenkit tai entiset neukut. Toisaalta pitää olla ymmärrys, että lait ovat ristiriitaisia eikä niitä saada täydellisiksi. KHO on todennut suurituloisten eläkeläisten raippaveroa koskeneessa päätöksessään, että lainsäädäntö saa olla epäoikeudenmukaista eli eläkeläistä ja palkansaajaa saa verottaa eri lailla vaikka tulojen lähde olisikin työssä ja taistelussa. Samaa epäoikeudenmukaisuutta on Juha Sipilä edistänyt mm. metsänomistajasäätyä hellivällä asenteellaan. Yhdenvertaisuutta kaipaavalla on oltava lehmän hermot ja vakaa äänestysaikomus. Vaihtoehtona on revolutsioni, minkä lopputulema on tunnetusti surkea.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun nyt eronneen hallituksen ohjelmassa todettiin sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tarve, ei kokoomus ymmärtänyt keskustan tarkoittaneen soten rakentamista nykyisten maakuntain liittojen pohjalle. Maakuntain liitot ovat alueittensa ompelukerhoja, joiden paikallinen tarve Uudellamaalla oli todettu niin vähäiseksi, että koko Uudenmaan maakunta pääkaupunkiseutuineen oli yhdistynyt yhdeksi liitoksi. Sen sijaan Pohjanmaan maakunnassa näitä liittoja on asukaslukuun nähden varsin taajaan.

Ei kukaan kokoomuslainen eikä yksikään insinööri olisi voinut kuvitella, että tämä eriparisten maakuntien liittojen rakenne sellaisenaan sopisi uudeksi maakuntarakenteeksi, jonka varaan koko laaja aluehallinto ja vielä laajempi sote ripustetaan. Juha Sipilälle 18 maakuntaa (joita ei hallinnollisesti merkittävinä toimijoina vielä silloin ollut kuin keskustan kuvitelmissa) oli kuitenkin ehdoton vaatimus, jota dramaattisesti puolustettiin hallituksen kaatumisen uhalla.

Kokoomuksen oli tähän jotenkin vastattava. Kokoomuksessa oli kaavailtu yksityisen palvelutarjonnan merkittävää roolia sotessa, mutta mitään valmista mallia ei ollut koska nykykokoomus ei ole sellainen puolue, jossa tehtäisiin merkittävää ohjelmatyötä. Kokoomus olisi pitkin hampain hyväksynyt keskustan mallin 12 maakunnalla mutta tämä ei Juha Sipilälle kelvannut. Tässä Sipillä oli poliittisesti liian ahne ja tähän ahneuteen hänen hallituksensa sote kaatui sillä kokoomuksen ilmeisesti hoivayritysten lobbareilta hätäisesti vastapainoksi tuoma valinnanvapausmalli toi rakennelmaan kestämättömiä elementtejä.

Perussuomalaiset eivät ottaneet asiaan merkittävää kantaa vaikka edustivatkin omasta mielestään nimenomaan sotepalvelujen asiakkaita. Heillä ohjelmatyö oli vielä heikommissa kantimissa kuin kokoomuksella. Puolueen  ay-kritiikki olisi voinut tuottaa jotain vaikkapa työterveyteen liittyvää, mutta eipä mitään kuulunut, vaikka hoitsuja puolueessa on aika lauma.

Sipilän sotemallissa oli se merkittävä ansio, että rahoitus tuli valtiolta. Valtion lähes täysi rahoitus on edellytys yhdenvertaiselle sotelle. En ole kuitenkaan varma olivatko kaavaillut maakuntain rahoitusmallit rakenteellisesti tasa-arvoisia maakuntain välillä tai maakuntain toimintojen välillä.

Ben Zyskowicz on hiljan lausunut, ettei nykyinen lainsäädäntö ole kaikilta osin perustuslain mukainen. Olen todennut saman arvostellessani nykyistä kuntasotea. Tämä ymmärrys ei kuitenkaan ole kovin laajaa, kun edellinenkin hallitus yritti vielä rakentaa sotea kuntainliittojen varaan ja ilmeisesti sdp harkitsee vastaavaa yhä edelleen.  Oma kantani on, että selvästi kansalaisten perusturvaan liittyvät asiat on hoidettava yhteisvastuulla valtion toimesta vaikka toimijana olisikin joku paikallisempi taho.

Ylipäätään tulisi olla herkkyyttä ymmärtää, että Suomen vahvuus on tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa mikä näkyy siinä, että olemme kansainvälisesti kärjessä vähän joka mittarilla päinvastoin kuin jenkit tai entiset neukut. Toisaalta pitää olla ymmärrys, että lait ovat ristiriitaisia eikä niitä saada täydellisiksi. KHO on todennut suurituloisten eläkeläisten raippaveroa koskeneessa päätöksessään, että lainsäädäntö saa olla epäoikeudenmukaista eli eläkeläistä ja palkansaajaa saa verottaa eri lailla vaikka tulojen lähde olisikin työssä ja taistelussa. Samaa epäoikeudenmukaisuutta on Juha Sipilä edistänyt mm. metsänomistajasäätyä hellivällä asenteellaan. Yhdenvertaisuutta kaipaavalla on oltava lehmän hermot ja vakaa äänestysaikomus. Vaihtoehtona on revolutsioni, minkä lopputulema on tunnetusti surkea.

]]>
0 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271083-juha-sipila-ei-ole-insinoori-eika-kokoomus-puolue#comments Hallituskriisi Maakuntauudistus Perustuslaki Valinnanvapaus Yhdenvertaisuus Fri, 08 Mar 2019 12:15:20 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271083-juha-sipila-ei-ole-insinoori-eika-kokoomus-puolue
Vapaus kunniaan http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270325-vapaus-kunniaan <p><br />Moniin poliittisiin kysymyksiin liittyy kiinteästi vapaus. Julkisuudessa esitettyjen mielipiteiden taustalla vaikuttavat ideologiat ja maailmankatsomukset, joissa käsitykset yhteiskunnasta, yksilöstä ja vapaudesta eroavat toisistaan huomattavasti.&nbsp;</p><p><br />Vapaus valita haluamansa palveluntuottaja lisää konkreettisesti kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Valinnanvapautta vastustava vasemmisto syyllistyy elitismiin ja kansalaisten vähättelyyn kuvitellessaan tietävänsä kansalaisia paremmin, mikä palveluntuottaja heille soveltuu parhaiten.</p><p><br />Valinnanvapauden tulee ulottua myös soten ulkopuolelle. Vapaa kouluvalinta mahdollistaa koulujen erikoistumisen ja lasten sekä nuorten hakeutumisen oppilaitoksiin itseään kiinnostavien painotusten perässä. Vapaasti tehty valinta motivoi yksilöä enemmän kuin ylhäältä annettu määräys.</p><p><br />Monet itseään liberaaleina pitävät kannattavat perhevapaiden kiintiöintiä vanhempien välillä. Tämän tavoitteen taustalla piilee ajatus siitä, että nykyisellään ihmiset valitsevat väärin, ja valtion, joka tietää perheiden tarpeet perheitä itseään paremmin, tulee korjata näitä vääriä valintoja tasa-arvon nimissä. Todellista tasa-arvoa ei ole se, että lopputulokset tasataan uhraamalla vapaus &mdash; tasa-arvo toteutuu, kun kaikilla perheillä on mahdollisuus valita, miten käyttävät perhevapaita. Vapaus ei katso tilastojakaumia ryhmien välillä, vaan olennaista on yksilöiden ja perheiden valinnanvapauden kunnioittaminen.</p><p><br />Maankäytön ja liikenteen suunnittelussakin tulee huomioida valinnanvapaus. On oltava monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja sekä urbaania keskusta-asumista kaipaaville että luonnon läheisyydessä ja pientaloalueiden rauhassa viihtyville. Liikkumistapansakin ihmiset osaavat itse valita parhaiten; tärkeää on, että liikenne sujuu joutuisasti niin kävellen, pyöräillen, julkisilla kuin autoillenkin.</p><p><br />Valinnanvapauden vastustaminen on osoitus ylimielisestä asenteesta, jossa kansalaiset nähdään tyhminä hallintoalamaisina, joille ei voi antaa päätösvaltaa tai vastuuta edes heitä itseään koskevissa asioissa. Itse puolestani katson, että poliitikkojen tehtävä on luoda edellytyksiä ja lisätä kansalaisten vapautta, ei tehdä valintoja heidän puolestaan. Kansalaiset eivät ole poliitikkojen alamaisia, vaan poliitikot ovat kansalaisten palvelijoita.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Moniin poliittisiin kysymyksiin liittyy kiinteästi vapaus. Julkisuudessa esitettyjen mielipiteiden taustalla vaikuttavat ideologiat ja maailmankatsomukset, joissa käsitykset yhteiskunnasta, yksilöstä ja vapaudesta eroavat toisistaan huomattavasti. 


Vapaus valita haluamansa palveluntuottaja lisää konkreettisesti kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Valinnanvapautta vastustava vasemmisto syyllistyy elitismiin ja kansalaisten vähättelyyn kuvitellessaan tietävänsä kansalaisia paremmin, mikä palveluntuottaja heille soveltuu parhaiten.


Valinnanvapauden tulee ulottua myös soten ulkopuolelle. Vapaa kouluvalinta mahdollistaa koulujen erikoistumisen ja lasten sekä nuorten hakeutumisen oppilaitoksiin itseään kiinnostavien painotusten perässä. Vapaasti tehty valinta motivoi yksilöä enemmän kuin ylhäältä annettu määräys.


Monet itseään liberaaleina pitävät kannattavat perhevapaiden kiintiöintiä vanhempien välillä. Tämän tavoitteen taustalla piilee ajatus siitä, että nykyisellään ihmiset valitsevat väärin, ja valtion, joka tietää perheiden tarpeet perheitä itseään paremmin, tulee korjata näitä vääriä valintoja tasa-arvon nimissä. Todellista tasa-arvoa ei ole se, että lopputulokset tasataan uhraamalla vapaus — tasa-arvo toteutuu, kun kaikilla perheillä on mahdollisuus valita, miten käyttävät perhevapaita. Vapaus ei katso tilastojakaumia ryhmien välillä, vaan olennaista on yksilöiden ja perheiden valinnanvapauden kunnioittaminen.


Maankäytön ja liikenteen suunnittelussakin tulee huomioida valinnanvapaus. On oltava monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja sekä urbaania keskusta-asumista kaipaaville että luonnon läheisyydessä ja pientaloalueiden rauhassa viihtyville. Liikkumistapansakin ihmiset osaavat itse valita parhaiten; tärkeää on, että liikenne sujuu joutuisasti niin kävellen, pyöräillen, julkisilla kuin autoillenkin.


Valinnanvapauden vastustaminen on osoitus ylimielisestä asenteesta, jossa kansalaiset nähdään tyhminä hallintoalamaisina, joille ei voi antaa päätösvaltaa tai vastuuta edes heitä itseään koskevissa asioissa. Itse puolestani katson, että poliitikkojen tehtävä on luoda edellytyksiä ja lisätä kansalaisten vapautta, ei tehdä valintoja heidän puolestaan. Kansalaiset eivät ole poliitikkojen alamaisia, vaan poliitikot ovat kansalaisten palvelijoita.
 

]]>
0 http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270325-vapaus-kunniaan#comments Liberalismi Perhevapaaudistus Sote-valinnanvapaus Valinnanvapaus Vapaus Mon, 25 Feb 2019 19:05:25 +0000 Petri Rajala http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270325-vapaus-kunniaan
Perustuslakivaliokunnan sote-lausunnon makupaloja http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270224-perustuslakivaliokunnan-sote-lausunnon-makupaloja <p>Eduskunnan perustuslakivaliokunta osoitti Suomen valtiosäännön vahvuuden antamalla kolmannen kerran yksimielisen, mutta kriittisen lausunnon (PeVL 65/2018 vp, <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_65+2018.aspx"><u>https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_65+2018.aspx</u></a>) vaalikauden visaisimmasta poliittisesta kysymyksestä. Sote- ja maakuntauudistusta koskevassa 76-sivuisessa lausunnossaan perustuslakivaliokunta nostaa esiin parikymmentä uudistukseen liittyvää valtiosääntöoikeudellista ongelmaa. Nämä ongelmat ovat toki olleet esillä jo kahdessa aikaisemmassa valiokunnan sote-uudistusta koskevassa lausunnossa (PeVL 26/2017 vp ja PeVL 15/2018 vp), mutta hallitus ei vastineissaan eikä sosiaali- ja terveysvaliokunta mietintöluonnoksessaan ole pystynyt niitä tyydyttävästi korjaamaan.</p><p>Sipilän hallituksen ajatuksena on siirtää maakunnille runsaasti tehtäviä. Iso ongelma kuitenkin on, että sote-uudistukselle rinnakkaisen ns. maku2 &ndash;paketin lakiesityksiä ei ehditä käsitellä kuluvan vaalikauden aikana. Siksi perustettavien maakuntien tehtävät on perustuslakivaliokunnan mukaan määriteltävä niin, että ne vastaavat sitä lainsäädäntöä, jonka eduskunta ehtii ennen maakuntien perustamista käsitellä. Kysymys maakuntien tehtävien laajuudesta on myös varsin poliittinen, sillä Keskusta on ajanut maakunnille laajaa tehtäväkenttää, kun taas isot kaupungit ovat maakuntien laajaa tehtäväkenttää vastustaneet. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan vakavaa huomiota hallituksen eri esitysten riippuvuussuhteista seuraaviin riskeihin. Niiden korjaaminen eri lakiesityksistä parin seuraavan viikon aikana on sosiaali- ja terveysvaliokunnalle melkoinen tehtävä.</p><p>Perustuslakivaliokunta on aiemmissa lausunnoissaan pitänyt selvänä, että maakunnan liikelaitoksen tulee ylläpitää sellaista palvelutuotantoa, että se kykenee kaikissa tilanteissa asianmukaisesti turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden riittävän saatavuuden sekä tarvittaessa välittömästi puuttumaan korvaavan palvelutuotannon keinoin palveluiden saatavuutta vaarantaviin tilanteisiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä ollut mietintöluonnos jättäisi kuitenkin maakunnan erilliseen päätöksentekomenettelyn varaan puuttua tähän ns. markkinapuutetilanteeseen. Perustuslakivaliokunnan mukaan on ilmeistä, että palveluista maksettavia korvauksia koskevat laskelmat ja säännökset eivät ole perustuneet maakunnan liikelaitoksen toiminnan mitoittamiselle siten, että liikelaitoksen velvollisuus ylläpitää riittävästi omaa tuotantoa on varmistettu. Perustuslakivaliokunnan kanta merkitsee sitä, että maakuntien liikelaitoksen rahoitus on mitoitettava uudestaan ja että maakunnan sote-keskusten ja yksityisten sote-keskusten rahoitusperiaatteet tulevat eroamaan toisistaan. EU-oikeuden edellyttämän kilpailuneutraliteetin kannalta tällainen asetelma on hyvin haastava eikä rahoitusperiaatteiden uudelleen laskeminen parissa viikossa ole sekään helppoa.</p><p>Sipilän hallituksen maakuntien rahoituslakiin esittämä 0,9 %:n sote-kustannusten kasvun leikkuri on sekin hyvin ongelmallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen perustana olevan tarveperiaatteen kannalta. Vaikka sosiaali-ja terveysvaliokunta on korjannut tältä osin hallituksen esitystä, eivät muutokset ole perustuslakivaliokunnan mukaan aivan riittäviä. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan sääntelyn ongelmallisuus voidaan korjata esimerkiksi poistamalla rahoituksen korottamiselle esitetyt raja-arvot (&quot;40 % koko maan asukasmäärästä&quot; ja &quot;useammassa kuin seitsemässä maakunnassa&quot;) tai väljentämällä niitä. Käytännössä valtiovallan on siis turvattava sote-palvelujen tarveperusteinen rahoitus kehysbudjeteista riippumatta, mikä hermostuttanee sote-säästöjä runnonutta valtiovarainministeriötä.</p><p>Valinnanvapauden kannalta keskeisten asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotolle ehdotettu siirtymäaika muodostuu perustuslakivaliokunnan mielestä edelleen liian lyhyeksi. Perustuslakivaliokunta edellyttää, että vuonna 2021 päättyvien valinnanvapauspilottien tulokset ovat käytettävissä ennen kuin maakunnissa päätetään asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta. Valinnanvapauden toteuttaminen siirtyy näin ollen seuraavan hallituskauden loppupuolelle. Kun harva puolue aidosti tukee ehdotettua valinnanvapausmallia, merkitsee toteuttamisen myöhentyminen käytännössä melkoista epävarmuutta monituottajamallin toteutumiselle. Valinnanvapauden käyttöönottoa voi edelleen siirtää myös velvoite varmistautua ehdotetun sääntelyn yhteensopivuudesta EU-lainsäädännön kannalta. Jos varmuutta yhteensopivuudesta ei sosiaali- ja terveysvaliokunnasta saada, tulee valinnanvapauden käyttöönottoa perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan siirtää. Tilanne, jossa maakunnat syntyvät, mutta valinnanvapaus siirtyy, lienee poliittisesti ongelmallinen etenkin Kokoomukselle.</p><p>Hallituksen esitysten ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosten lähtökohtana on, että useat kunnat ovat niin pieniä ja niiden taloudellinen asema on siinä määrin epätyydyttävä, etteivät ne pysty vastaamaan väestönsä tarvitsemista sote-palveluista. Ratkaisuksi ehdotetut 18 maakuntaa ovat kuitenkin nekin väestöpohjaltaan hyvin eri suuruisia. Lisäksi maakuntien sote-rahoitusta yritetään rajoittaa. Perustuslakivaliokunta tuo jo lausuntonsa johdannossa esiin, että sote-uudistuksen pitkän valmistelun aikana palvelujärjestelmän rakenteissa on tapahtunut suuria muutoksia. Valmistelun aikana monilla alueilla on siirrytty tuottamaan sote-palveluita kuntayhtymissä. Tällä hetkellä Suomessa on lukuisia sairaanhoitopiirin alueen tai lähes sairaanhoitopiirin alueen kokoisia kuntayhtymiä, jotka tuottavat sekä perustason että erikoissairaanhoidon palvelut saman järjestäjätahon toimesta. Uudistuksen lähtökohdat ovat siis valmistelun aikana muuttuneet. Todellisuudessa pieniä kuntia, jotka itse järjestävät terveyspalvelut, on enää hyvin vähän ja niissä asuvien henkilöiden määrä on yhteensä korkeintaan joitain kymmeniä tuhansia. Tuo henkilömäärä onkin kovin pieni massiivisen sote-uudistuksen perustelemiseksi. Aivan toinen asia sitten on, että kahden viime hallituksen kuntien valtionosuuksiin tekemät 2,4 mrd euron leikkaukset ovat aiheuttaneet monen ison kunnankin talouden kriisiytymisen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan perustuslakivaliokunta osoitti Suomen valtiosäännön vahvuuden antamalla kolmannen kerran yksimielisen, mutta kriittisen lausunnon (PeVL 65/2018 vp, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_65+2018.aspx) vaalikauden visaisimmasta poliittisesta kysymyksestä. Sote- ja maakuntauudistusta koskevassa 76-sivuisessa lausunnossaan perustuslakivaliokunta nostaa esiin parikymmentä uudistukseen liittyvää valtiosääntöoikeudellista ongelmaa. Nämä ongelmat ovat toki olleet esillä jo kahdessa aikaisemmassa valiokunnan sote-uudistusta koskevassa lausunnossa (PeVL 26/2017 vp ja PeVL 15/2018 vp), mutta hallitus ei vastineissaan eikä sosiaali- ja terveysvaliokunta mietintöluonnoksessaan ole pystynyt niitä tyydyttävästi korjaamaan.

Sipilän hallituksen ajatuksena on siirtää maakunnille runsaasti tehtäviä. Iso ongelma kuitenkin on, että sote-uudistukselle rinnakkaisen ns. maku2 –paketin lakiesityksiä ei ehditä käsitellä kuluvan vaalikauden aikana. Siksi perustettavien maakuntien tehtävät on perustuslakivaliokunnan mukaan määriteltävä niin, että ne vastaavat sitä lainsäädäntöä, jonka eduskunta ehtii ennen maakuntien perustamista käsitellä. Kysymys maakuntien tehtävien laajuudesta on myös varsin poliittinen, sillä Keskusta on ajanut maakunnille laajaa tehtäväkenttää, kun taas isot kaupungit ovat maakuntien laajaa tehtäväkenttää vastustaneet. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan vakavaa huomiota hallituksen eri esitysten riippuvuussuhteista seuraaviin riskeihin. Niiden korjaaminen eri lakiesityksistä parin seuraavan viikon aikana on sosiaali- ja terveysvaliokunnalle melkoinen tehtävä.

Perustuslakivaliokunta on aiemmissa lausunnoissaan pitänyt selvänä, että maakunnan liikelaitoksen tulee ylläpitää sellaista palvelutuotantoa, että se kykenee kaikissa tilanteissa asianmukaisesti turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden riittävän saatavuuden sekä tarvittaessa välittömästi puuttumaan korvaavan palvelutuotannon keinoin palveluiden saatavuutta vaarantaviin tilanteisiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä ollut mietintöluonnos jättäisi kuitenkin maakunnan erilliseen päätöksentekomenettelyn varaan puuttua tähän ns. markkinapuutetilanteeseen. Perustuslakivaliokunnan mukaan on ilmeistä, että palveluista maksettavia korvauksia koskevat laskelmat ja säännökset eivät ole perustuneet maakunnan liikelaitoksen toiminnan mitoittamiselle siten, että liikelaitoksen velvollisuus ylläpitää riittävästi omaa tuotantoa on varmistettu. Perustuslakivaliokunnan kanta merkitsee sitä, että maakuntien liikelaitoksen rahoitus on mitoitettava uudestaan ja että maakunnan sote-keskusten ja yksityisten sote-keskusten rahoitusperiaatteet tulevat eroamaan toisistaan. EU-oikeuden edellyttämän kilpailuneutraliteetin kannalta tällainen asetelma on hyvin haastava eikä rahoitusperiaatteiden uudelleen laskeminen parissa viikossa ole sekään helppoa.

Sipilän hallituksen maakuntien rahoituslakiin esittämä 0,9 %:n sote-kustannusten kasvun leikkuri on sekin hyvin ongelmallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen perustana olevan tarveperiaatteen kannalta. Vaikka sosiaali-ja terveysvaliokunta on korjannut tältä osin hallituksen esitystä, eivät muutokset ole perustuslakivaliokunnan mukaan aivan riittäviä. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan sääntelyn ongelmallisuus voidaan korjata esimerkiksi poistamalla rahoituksen korottamiselle esitetyt raja-arvot ("40 % koko maan asukasmäärästä" ja "useammassa kuin seitsemässä maakunnassa") tai väljentämällä niitä. Käytännössä valtiovallan on siis turvattava sote-palvelujen tarveperusteinen rahoitus kehysbudjeteista riippumatta, mikä hermostuttanee sote-säästöjä runnonutta valtiovarainministeriötä.

Valinnanvapauden kannalta keskeisten asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotolle ehdotettu siirtymäaika muodostuu perustuslakivaliokunnan mielestä edelleen liian lyhyeksi. Perustuslakivaliokunta edellyttää, että vuonna 2021 päättyvien valinnanvapauspilottien tulokset ovat käytettävissä ennen kuin maakunnissa päätetään asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta. Valinnanvapauden toteuttaminen siirtyy näin ollen seuraavan hallituskauden loppupuolelle. Kun harva puolue aidosti tukee ehdotettua valinnanvapausmallia, merkitsee toteuttamisen myöhentyminen käytännössä melkoista epävarmuutta monituottajamallin toteutumiselle. Valinnanvapauden käyttöönottoa voi edelleen siirtää myös velvoite varmistautua ehdotetun sääntelyn yhteensopivuudesta EU-lainsäädännön kannalta. Jos varmuutta yhteensopivuudesta ei sosiaali- ja terveysvaliokunnasta saada, tulee valinnanvapauden käyttöönottoa perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan siirtää. Tilanne, jossa maakunnat syntyvät, mutta valinnanvapaus siirtyy, lienee poliittisesti ongelmallinen etenkin Kokoomukselle.

Hallituksen esitysten ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosten lähtökohtana on, että useat kunnat ovat niin pieniä ja niiden taloudellinen asema on siinä määrin epätyydyttävä, etteivät ne pysty vastaamaan väestönsä tarvitsemista sote-palveluista. Ratkaisuksi ehdotetut 18 maakuntaa ovat kuitenkin nekin väestöpohjaltaan hyvin eri suuruisia. Lisäksi maakuntien sote-rahoitusta yritetään rajoittaa. Perustuslakivaliokunta tuo jo lausuntonsa johdannossa esiin, että sote-uudistuksen pitkän valmistelun aikana palvelujärjestelmän rakenteissa on tapahtunut suuria muutoksia. Valmistelun aikana monilla alueilla on siirrytty tuottamaan sote-palveluita kuntayhtymissä. Tällä hetkellä Suomessa on lukuisia sairaanhoitopiirin alueen tai lähes sairaanhoitopiirin alueen kokoisia kuntayhtymiä, jotka tuottavat sekä perustason että erikoissairaanhoidon palvelut saman järjestäjätahon toimesta. Uudistuksen lähtökohdat ovat siis valmistelun aikana muuttuneet. Todellisuudessa pieniä kuntia, jotka itse järjestävät terveyspalvelut, on enää hyvin vähän ja niissä asuvien henkilöiden määrä on yhteensä korkeintaan joitain kymmeniä tuhansia. Tuo henkilömäärä onkin kovin pieni massiivisen sote-uudistuksen perustelemiseksi. Aivan toinen asia sitten on, että kahden viime hallituksen kuntien valtionosuuksiin tekemät 2,4 mrd euron leikkaukset ovat aiheuttaneet monen ison kunnankin talouden kriisiytymisen.

]]>
25 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270224-perustuslakivaliokunnan-sote-lausunnon-makupaloja#comments Kotimaa Aikataulu Perustuslaki Sote-uudistus Valinnanvapaus Sun, 24 Feb 2019 08:01:19 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270224-perustuslakivaliokunnan-sote-lausunnon-makupaloja
Valinnanvapaus ja isäni - Kodinomaisesti kani? http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270174-valinnanvapaus-ja-isani-kodinomaisesti-kani <p>Maakunta- ja soteuudistus ei minua kiinnosta pätkän vertaa, koska juuri nyt minua kiinnostaa 95-vuotiaan isäni lähitulevaisuus. Hänellä on käytössään valinnanvapaus ja palvelusetelit. Hän voi mennä yksityiseen hoivakotiin, julkiseen hoivakotiin tai yhdistyksen tai säätiön ylläpitämään hoivakotiin.</p><p>Ei hän siis sotea tarvitse, enkä tarvitse minäkään. Hoitopaikan me ukolle tarvitsemme. Palvelusetelillä ja valinnavapaudella, ja mahdollisesti jopa ilman niitä.</p><p>Terveyskeskuksen vuodeosastolta heittävät ulos, koska mitään hoidettava ei enää ole. Jossain kokouksessa, johon omaisia ei kutsuttu, mutta johon sisareni vahingossa ja sattumalta pääsi, todettiin että näin on asia. Kotiin palvelutaloon siis ei ole asiaa, muijan luo. Kun eivät kanna jalat eivätkä toimi taspainoelimet.</p><p>Ja kyllä, valinnanvapaus toimii ja palveluseteli pelaa. Että ihan vaikka johonkin Attendon tai jonkun muun yksityisen tahon laitokseen voipi pappa hakeutua. Onneksi olkoon ja niin edelleen.</p><p>Hyvinvointiyhtymäkin lupaa nettisivuillaan että &quot;meillä saa asua elämänsä loppun asti.&quot; Niin varmasti. Mutta missä se meillä on? Oli missä oli niin missään niissä &quot;meillä&quot; ei ole vapaita paikkoja.</p><p>Huolella olen nettiä pöyhinyt, ja onhan noita laitoksia. Kodinomaisia, turvallisia tutuin tavaroin, hoivaten, ja oikein paljon on kanien ja kissojen kuvia kodinomaisesti kaikkien laitosten kodinomaisilla kotisivuilla.&nbsp;</p><p>Nyt vain on niin ikävästi ettei 95-vuotias sotaveteraani-isäni ole kani eikä sen puoleen kissakaan. Hän on vanhus, joka tarvitsee tehostetun hoidon hoitopaikan. Mistä tahansa, jopa valinnanvapaasti ja palvelusetelillä.</p><p>Mutta niitä paikkoja ei ole. Ei yhtäkään. Ei vapaana. Ei setelillä eikä ilman sitä.</p><p>Bannaan heti jokaisen, joka yrittää väittää että maakunta- ja soteuudistus muuttaisi tilanteen paremmaksi. Koska se aivan taatusti ei muuta mitään paremmaksi.</p><p>Jos joku on niin tyhmä ettei ymmärrä miksi maakunta- ja soteuudistus ei muuta tilannetta isäni ja minun kohdallani yhtään nykyistä paremmaksi, niin minä ystävällisesti selitän miksi ei.</p><p>Mahdollinen uudistus ei lisää rahan määrää. Se yrittää vähentää vanhusten hoitoon käytettävän rahan määrää.</p><p>Valinnanvapaus ja palvelusetelit toimivat mainiosti jo nyt. Mutta ei niillä mitään saa.</p><p>Siellä jossain rämpinyt sotaveteraani-isäni ei ole kani, mutta heittopussi ja hylkytavara kylläkin. Noin niin kuin käytännössä ja poliittisesti.</p><p>Kipannevat äijän terveyskeskuksesta kadulle maanantaina.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maakunta- ja soteuudistus ei minua kiinnosta pätkän vertaa, koska juuri nyt minua kiinnostaa 95-vuotiaan isäni lähitulevaisuus. Hänellä on käytössään valinnanvapaus ja palvelusetelit. Hän voi mennä yksityiseen hoivakotiin, julkiseen hoivakotiin tai yhdistyksen tai säätiön ylläpitämään hoivakotiin.

Ei hän siis sotea tarvitse, enkä tarvitse minäkään. Hoitopaikan me ukolle tarvitsemme. Palvelusetelillä ja valinnavapaudella, ja mahdollisesti jopa ilman niitä.

Terveyskeskuksen vuodeosastolta heittävät ulos, koska mitään hoidettava ei enää ole. Jossain kokouksessa, johon omaisia ei kutsuttu, mutta johon sisareni vahingossa ja sattumalta pääsi, todettiin että näin on asia. Kotiin palvelutaloon siis ei ole asiaa, muijan luo. Kun eivät kanna jalat eivätkä toimi taspainoelimet.

Ja kyllä, valinnanvapaus toimii ja palveluseteli pelaa. Että ihan vaikka johonkin Attendon tai jonkun muun yksityisen tahon laitokseen voipi pappa hakeutua. Onneksi olkoon ja niin edelleen.

Hyvinvointiyhtymäkin lupaa nettisivuillaan että "meillä saa asua elämänsä loppun asti." Niin varmasti. Mutta missä se meillä on? Oli missä oli niin missään niissä "meillä" ei ole vapaita paikkoja.

Huolella olen nettiä pöyhinyt, ja onhan noita laitoksia. Kodinomaisia, turvallisia tutuin tavaroin, hoivaten, ja oikein paljon on kanien ja kissojen kuvia kodinomaisesti kaikkien laitosten kodinomaisilla kotisivuilla. 

Nyt vain on niin ikävästi ettei 95-vuotias sotaveteraani-isäni ole kani eikä sen puoleen kissakaan. Hän on vanhus, joka tarvitsee tehostetun hoidon hoitopaikan. Mistä tahansa, jopa valinnanvapaasti ja palvelusetelillä.

Mutta niitä paikkoja ei ole. Ei yhtäkään. Ei vapaana. Ei setelillä eikä ilman sitä.

Bannaan heti jokaisen, joka yrittää väittää että maakunta- ja soteuudistus muuttaisi tilanteen paremmaksi. Koska se aivan taatusti ei muuta mitään paremmaksi.

Jos joku on niin tyhmä ettei ymmärrä miksi maakunta- ja soteuudistus ei muuta tilannetta isäni ja minun kohdallani yhtään nykyistä paremmaksi, niin minä ystävällisesti selitän miksi ei.

Mahdollinen uudistus ei lisää rahan määrää. Se yrittää vähentää vanhusten hoitoon käytettävän rahan määrää.

Valinnanvapaus ja palvelusetelit toimivat mainiosti jo nyt. Mutta ei niillä mitään saa.

Siellä jossain rämpinyt sotaveteraani-isäni ei ole kani, mutta heittopussi ja hylkytavara kylläkin. Noin niin kuin käytännössä ja poliittisesti.

Kipannevat äijän terveyskeskuksesta kadulle maanantaina.

 

 

]]>
13 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270174-valinnanvapaus-ja-isani-kodinomaisesti-kani#comments Faktat Maakunta- ja sote-uudistus Palveluseteli Valinnanvapaus vanhustenhoito Sat, 23 Feb 2019 09:33:55 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270174-valinnanvapaus-ja-isani-kodinomaisesti-kani
Sanoja ja sloganeita - Työstä ja palveluista http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269435-sanoja-ja-sloganeita-tyosta-ja-palveluista <p>Elämme sanahelinän aikaa, jossa todellisuus ja markkinaväen luomat mielikuvat karkaavat yhä kauemmas toisistaan. Ikävintä asiassa on se että poliitikot ovat hukkuneet tuohon mielikuvien maailmaan palveuseteleineen, kilpailutuksineen ja yhtiöittämisineen.</p><p>Jos tuossa olisi kaikki niin voisimme vielä ehkä selvitä. No, emme selviä, koska markkinatalous pissii meitä silmään aamusta iltaan ja illasta aamuun, ja aivan erityisesti tietotekniikan puolella, Digidigi!</p><p>Markkintalous toimii kuin evoluutio, eikä siis tuota parasta mahdollista lopputulosta, vaan sattuman kautta vahvimpien maailman. Etenkin tietotekniikan ja politiikan puolella. Esimerkiksi näin:</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10634473" title="https://yle.fi/uutiset/3-10634473">https://yle.fi/uutiset/3-10634473</a></p><p>Kymmeniä tuhansia palveluseteleitä lojuu käyttämättömänä, koska tietotekniikka on on unohtanut käytettävyyden, eikä se sitä ole Suomessa koskaan edes osannutkaan.&nbsp;</p><p>Laitan vielä toisen linkin, jotta markkintalouden ja aktiivimallien sote-palvojat voisivat pohtia miten ihmiset töihin piestäisiin.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10619126" title="https://yle.fi/uutiset/3-10619126">https://yle.fi/uutiset/3-10619126</a></p><p>Elämme tyhminä maassa, jota johtavat hyvin tyhmä päättääjät. Ihan tulee vanha Neuvostoliitto mieleen. Sielläkin läjä itseään viisaina pitäviä istui Moskovassa päättämässä kaikesta, myös siitä millaisia eläinsuojia Tbilisissä piti rakentaa.</p><p>Tietäähän sen miten siinä käy kun paikallisuus ja asiakkaat unohdetaan. Ihan kuten meillä nyt.</p><p>Käy huonosti ja rahaa palaa rekkakuormittain, suorastaan lapioimalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elämme sanahelinän aikaa, jossa todellisuus ja markkinaväen luomat mielikuvat karkaavat yhä kauemmas toisistaan. Ikävintä asiassa on se että poliitikot ovat hukkuneet tuohon mielikuvien maailmaan palveuseteleineen, kilpailutuksineen ja yhtiöittämisineen.

Jos tuossa olisi kaikki niin voisimme vielä ehkä selvitä. No, emme selviä, koska markkinatalous pissii meitä silmään aamusta iltaan ja illasta aamuun, ja aivan erityisesti tietotekniikan puolella, Digidigi!

Markkintalous toimii kuin evoluutio, eikä siis tuota parasta mahdollista lopputulosta, vaan sattuman kautta vahvimpien maailman. Etenkin tietotekniikan ja politiikan puolella. Esimerkiksi näin:

https://yle.fi/uutiset/3-10634473

Kymmeniä tuhansia palveluseteleitä lojuu käyttämättömänä, koska tietotekniikka on on unohtanut käytettävyyden, eikä se sitä ole Suomessa koskaan edes osannutkaan. 

Laitan vielä toisen linkin, jotta markkintalouden ja aktiivimallien sote-palvojat voisivat pohtia miten ihmiset töihin piestäisiin.

https://yle.fi/uutiset/3-10619126

Elämme tyhminä maassa, jota johtavat hyvin tyhmä päättääjät. Ihan tulee vanha Neuvostoliitto mieleen. Sielläkin läjä itseään viisaina pitäviä istui Moskovassa päättämässä kaikesta, myös siitä millaisia eläinsuojia Tbilisissä piti rakentaa.

Tietäähän sen miten siinä käy kun paikallisuus ja asiakkaat unohdetaan. Ihan kuten meillä nyt.

Käy huonosti ja rahaa palaa rekkakuormittain, suorastaan lapioimalla.

]]>
8 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269435-sanoja-ja-sloganeita-tyosta-ja-palveluista#comments Koulutus Slogan Terveydenhuolto Työllistyminen Valinnanvapaus Mon, 11 Feb 2019 06:37:13 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269435-sanoja-ja-sloganeita-tyosta-ja-palveluista
Valinnanvapautta ja valvontaa http://erkkitaanila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268956-valinnanvapautta-ja-valvontaa <p><a href="https://bangaloremirror.indiatimes.com/opinion/views/why-capitalism-won/articleshow/55055729.cms">Tarinan mukaan</a> matkalainen ihmetteli Lontoossa, kuka on vastuussa leivän toimittamisesta kauppoihin. Hänen täytyy olla todella pätevä ihminen, koska kauppojen hyllyt olivat täynnä leipää ja kauppojen edessä ei ollut jonoja. Paljastui, että kukaan ei ollut vastuussa leivän tuotannon ja jakelun järjestämisestä. Lontoon esimerkki kuvaa tilannetta, jossa viranomaiset ja yrittäjät toimivat omalla osaamisalueellaan. Yrittäjät ovat hyviä tekemään sellaisia asioita, joita tekemällä ansaitsee rahaa. Viranomaiset ovat hyviä kieltämään väärien asioiden tekemistä. He voivat esimerkiksi kieltää teollisuusjätteiden sekoittamisen leipätaikinaan. He pystyvät myös kohtuullisen hyvin valvomaan sitä, ettei kiellettyjä asioita tehdä. Viranomaiset eivät sen sijaan ole erityisen hyviä tahoja suunnittelemaan leivän tuotantoa ja jakelua, puhumattakaan suunnitelmien toimeenpanosta ja valvonnasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhusten huonoa hoivaa ehdotetaan ratkaistavaksi viranomaisvalvontaa lisäämällä. Viranomainen on taitava kielletyn toiminnan kitkemisessä. Viranomainen ei ole yhtä taitava tarpeellisen toiminnan aikaansaamisessa. Huonossa hoivassa ei useimmiten ole kyse kiellettyjen asioiden tekemisestä vaan tarpeellisten asioiden tekemättä jättämisestä. Viranomaisen aseet ovat voimakkaita, mutta eivät aina tehokkaita. Jos viranomainen havaitsee leipien puutetta kaupassa, viranomainen voi uhata kieltää kauppaa myymästä leipää. Jos kielto toteutetaan, leivän puutteesta kaupassa tulee pysyvää. Jos viranomainen havaitsee hoitajien puutetta hoivakodissa, viranomainen voi uhata lopettaa koko toiminnan. Toiminnan lopettaminen tarkoittaa, että hoitajamäärä on nolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Miksi kaupoissa on leipää, mutta hoivakodeissa ei ole hoivaa? Kyse on siitä, että markkinoille on luotu erilaiset pelisäännöt. Valitessaan leipää kaupasta, ihminen valitsee aina itsensä kannalta parasta. Päätöksen perusteena voi olla mikä tahansa. Esimerkiksi pakkauksen ulkonäkö, kaupan sijainti, leivän maku, tuotteen hinta tai tuotannon oletettu eettisyys. Vaikka päätös ei olisi erityisen laskelmoiva ja tietoinen, on todennäköistä, että asiakas ei aina uudestaan ja uudestaan valitse kaikkein huonointa vaihtoehtoa. Kysynnän puutteessa huonoin vaihtoehto poistuu kaupan hyllystä, vaikkei se olisi rikkonut mitään viranomaismääräystä. Kun huonoimman vaihtoehdon poistuminen toistuu uudestaan ja uudestaan, hyvien vaihtoehtojen osuus kaikista vaihtoehdoista kasvaa. Markkinamekanismi valvoo sekä laatua että määrää. Tyhjiä leipähyllyjä tarjoavat kaupat joutuvat hankkimaan tulonsa muualta kuin leivän myynnistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Hoivan tapauksessa markkinamekanismi toimii eri tavalla. Asia voidaan nähdä niin, että hoivaa ostava viranomainen ei itse asiassa osta hoivaa, vaan myy oikeuksia veloittaa oletetusta hoivasta. Vastineeksi viranomainen saa paperin, jolla hän voi omassa organisaatiossaan vakuuttaa hoitaneensa virkavelvoitteensa. Hoivan saaja ei ole osallinen hoivan ostamisessa. Tässä kannustinrakenteessa rajavastuuyhtiö tekee liiketoimintaa. Markkinatalouden keskeisin kannustinmekanismi, huonoimman toiminnan automaattinen poistuminen markkinasta ei toimi, koska hoivan saajalla ei ole subjektiivista oikeutta valita itsensä kannalta parasta vaihtoehtoa. Heikoimmatkin hoivan tarjoajat saavat jatkaa, mutta heikoimmat hoivan saajat poistuvat. Poliitikoilla olisi mahdollisuus kääntää asetelma myös toisin päin.</p><p>&nbsp;</p><p>Todellinen poliittinen kysymys ei ole se, pitäisikö valinnanvapautta olla olemassa. Joillakin on aina valinnanvapaus. Olennaisin kysymys on se, kenellä on valinnanvapaus ja millä ehdoilla valinnanvapautta saa käyttää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tarinan mukaan matkalainen ihmetteli Lontoossa, kuka on vastuussa leivän toimittamisesta kauppoihin. Hänen täytyy olla todella pätevä ihminen, koska kauppojen hyllyt olivat täynnä leipää ja kauppojen edessä ei ollut jonoja. Paljastui, että kukaan ei ollut vastuussa leivän tuotannon ja jakelun järjestämisestä. Lontoon esimerkki kuvaa tilannetta, jossa viranomaiset ja yrittäjät toimivat omalla osaamisalueellaan. Yrittäjät ovat hyviä tekemään sellaisia asioita, joita tekemällä ansaitsee rahaa. Viranomaiset ovat hyviä kieltämään väärien asioiden tekemistä. He voivat esimerkiksi kieltää teollisuusjätteiden sekoittamisen leipätaikinaan. He pystyvät myös kohtuullisen hyvin valvomaan sitä, ettei kiellettyjä asioita tehdä. Viranomaiset eivät sen sijaan ole erityisen hyviä tahoja suunnittelemaan leivän tuotantoa ja jakelua, puhumattakaan suunnitelmien toimeenpanosta ja valvonnasta.

 

Vanhusten huonoa hoivaa ehdotetaan ratkaistavaksi viranomaisvalvontaa lisäämällä. Viranomainen on taitava kielletyn toiminnan kitkemisessä. Viranomainen ei ole yhtä taitava tarpeellisen toiminnan aikaansaamisessa. Huonossa hoivassa ei useimmiten ole kyse kiellettyjen asioiden tekemisestä vaan tarpeellisten asioiden tekemättä jättämisestä. Viranomaisen aseet ovat voimakkaita, mutta eivät aina tehokkaita. Jos viranomainen havaitsee leipien puutetta kaupassa, viranomainen voi uhata kieltää kauppaa myymästä leipää. Jos kielto toteutetaan, leivän puutteesta kaupassa tulee pysyvää. Jos viranomainen havaitsee hoitajien puutetta hoivakodissa, viranomainen voi uhata lopettaa koko toiminnan. Toiminnan lopettaminen tarkoittaa, että hoitajamäärä on nolla.

 

Miksi kaupoissa on leipää, mutta hoivakodeissa ei ole hoivaa? Kyse on siitä, että markkinoille on luotu erilaiset pelisäännöt. Valitessaan leipää kaupasta, ihminen valitsee aina itsensä kannalta parasta. Päätöksen perusteena voi olla mikä tahansa. Esimerkiksi pakkauksen ulkonäkö, kaupan sijainti, leivän maku, tuotteen hinta tai tuotannon oletettu eettisyys. Vaikka päätös ei olisi erityisen laskelmoiva ja tietoinen, on todennäköistä, että asiakas ei aina uudestaan ja uudestaan valitse kaikkein huonointa vaihtoehtoa. Kysynnän puutteessa huonoin vaihtoehto poistuu kaupan hyllystä, vaikkei se olisi rikkonut mitään viranomaismääräystä. Kun huonoimman vaihtoehdon poistuminen toistuu uudestaan ja uudestaan, hyvien vaihtoehtojen osuus kaikista vaihtoehdoista kasvaa. Markkinamekanismi valvoo sekä laatua että määrää. Tyhjiä leipähyllyjä tarjoavat kaupat joutuvat hankkimaan tulonsa muualta kuin leivän myynnistä.

 

Hoivan tapauksessa markkinamekanismi toimii eri tavalla. Asia voidaan nähdä niin, että hoivaa ostava viranomainen ei itse asiassa osta hoivaa, vaan myy oikeuksia veloittaa oletetusta hoivasta. Vastineeksi viranomainen saa paperin, jolla hän voi omassa organisaatiossaan vakuuttaa hoitaneensa virkavelvoitteensa. Hoivan saaja ei ole osallinen hoivan ostamisessa. Tässä kannustinrakenteessa rajavastuuyhtiö tekee liiketoimintaa. Markkinatalouden keskeisin kannustinmekanismi, huonoimman toiminnan automaattinen poistuminen markkinasta ei toimi, koska hoivan saajalla ei ole subjektiivista oikeutta valita itsensä kannalta parasta vaihtoehtoa. Heikoimmatkin hoivan tarjoajat saavat jatkaa, mutta heikoimmat hoivan saajat poistuvat. Poliitikoilla olisi mahdollisuus kääntää asetelma myös toisin päin.

 

Todellinen poliittinen kysymys ei ole se, pitäisikö valinnanvapautta olla olemassa. Joillakin on aina valinnanvapaus. Olennaisin kysymys on se, kenellä on valinnanvapaus ja millä ehdoilla valinnanvapautta saa käyttää.

]]>
5 http://erkkitaanila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268956-valinnanvapautta-ja-valvontaa#comments Hoiva Sote Valinnanvapaus Sun, 03 Feb 2019 10:09:41 +0000 Erkki Taanila http://erkkitaanila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268956-valinnanvapautta-ja-valvontaa
Varhaiskasvatuksen valinnanvapaus vain puheissa http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268809-varhaiskasvatuksen-valinnanvapaus-vain-puheissa <p>Kolme pienen lapsen äiti on ollut työttömänä ja on saanut opiskelupaikan. Hän on laittanut hakemuksen varhaiskasvatukseen puoli vuotta ennen opiskelujen alkua, heti kun sai tiedon opiskelupaikasta. Yksi lapsi on koulussa, kahdelle pitäisi saada paikka. Kahta viikkoa ennen opiskelujen alkua tulee tieto: toinen lapsi on saanut paikan eri päiväkodista kuin toinen.</p><p>Taloudessa on vain yksi auto ja mies tarvitsee sen työssäkäyntiin. Lasten päiväkotipaikat ovat eri puolilla kaupunkia ja näiden kuljettamiseen tarvitaan kolmea eri bussia. Kuljettamiseen menee yli tunti päivittäin yhteen suuntaan eikä opiskeluihin ehtiminen ole mitenkään mahdollista. Opiskelupaikka jää ottamatta. Työttömyys ja perheen ahdinko jatkuvat.</p><p>Näihin mahdottomiin tilanteisiin joutuvat Lahdessa nykyään kymmenet perheet. Jopa 400 perhettä jää vuosittain ilman toivomaansa paikkaa varhaiskasvatuksessa. Vastaus on &rdquo;ei oo&rdquo; ja &rdquo;tässä ovat tiedot yksityisistä&rdquo;. Missä on paljon puhuttu valinnanvapaus? Sitä ei todellisuudessa ole.</p><p>Lahden valtuusto on ilmaissut tahtonaan, että varhaiskasvatuksesta säästetään 1,5 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen nähden. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ilmaisi huolensa siitä, miten säästö on mahdollinen saavuttaa, kun tilanne paikkojen suhteen on näin vaikea jo nyt. Onneksi valtuustoryhmän aloitteesta säästösumma putosi 2,5 miljoonasta eurosta ja varhaiskasvatukselle lisättiin miljoona euroa määrärahoja. Muuten tilanne olisi jo katastrofaalinen laajemminkin.&nbsp;<br /><br />Neuvotteluissa kaikki ryhmät olivat sen ajatuksen takana, että varhaiskasvatuksessa on huolehdittava paikkojen saatavuudesta. Poliittinen tahto on selvä: perheille on taattava parempi arki myös varhaiskasvatuksen muodossa. Paikkojen saatavuus on turvattava ja perheiden valinnanvapauden toteuduttava.</p><p>Viranhaltijat ovat nyt joutuneet tiukkaan välikäteen, toisaalta on toteutettava säästöjä, toisaalta saatava aikaan hyvä palvelutaso. Lakia kyllä noudatetaan eli tarjotaan paikka jostain, mutta kuten edellä kuvasin, saattaa tämä johtaa mahdottomiin tilanteisiin.&nbsp;<br /><br />Olen saanut viranhaltijoilta tiedon, että he tekevät kaikkensa, jotta paikat järjestyvät, mutta ettei asia ole niin yksinkertainen. Edes raha ei tässä ratkaise kaikkea, vaikka helpottaakin. Tilojen kanssa on ongelmia, eikä henkilöstöä ole saatavissa noin vain. Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta oma viestini on: nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta perheille saadaan heidän kannaltaan mahdolliset ja järkevät paikat ja että aito valinnanvapaus toteutuu.&nbsp;<br /><br />Mikäli perhe toivoo julkisen palvelun paikkaa, on se pystyttävä tarjoamaan läheltä. Ainoa ratkaisu ei saa olla yksityinen päivähoito, vaikka sielläkin tehdään hyvää työtä. Kaikilla ei yksityiseen ole mahdollisuutta edes palvelusetelin kautta varsinkaan, jos yksityisenkin tarjoama paikka on sijainniltaan väärä.</p><p>Julkisesta kattavasta palveluverkosta on pidettävä huolta. Se on tasa-arvon kannalta välttämätöntä. Vaikka tähän jouduttaisiin nyt laittamaan enemmän rahaa, tuottaa se tulosta työllistymisen, verotulojen, ja hyvinvoivien perheiden muodossa tulevaisuudessa. Ratkaisut löytyvät, kun tahtoa löytyy.</p><p>Sirkku Hildén (sd.)</p><p>Lahtelainen valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja kansanedustajaehdokas</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kolme pienen lapsen äiti on ollut työttömänä ja on saanut opiskelupaikan. Hän on laittanut hakemuksen varhaiskasvatukseen puoli vuotta ennen opiskelujen alkua, heti kun sai tiedon opiskelupaikasta. Yksi lapsi on koulussa, kahdelle pitäisi saada paikka. Kahta viikkoa ennen opiskelujen alkua tulee tieto: toinen lapsi on saanut paikan eri päiväkodista kuin toinen.

Taloudessa on vain yksi auto ja mies tarvitsee sen työssäkäyntiin. Lasten päiväkotipaikat ovat eri puolilla kaupunkia ja näiden kuljettamiseen tarvitaan kolmea eri bussia. Kuljettamiseen menee yli tunti päivittäin yhteen suuntaan eikä opiskeluihin ehtiminen ole mitenkään mahdollista. Opiskelupaikka jää ottamatta. Työttömyys ja perheen ahdinko jatkuvat.

Näihin mahdottomiin tilanteisiin joutuvat Lahdessa nykyään kymmenet perheet. Jopa 400 perhettä jää vuosittain ilman toivomaansa paikkaa varhaiskasvatuksessa. Vastaus on ”ei oo” ja ”tässä ovat tiedot yksityisistä”. Missä on paljon puhuttu valinnanvapaus? Sitä ei todellisuudessa ole.

Lahden valtuusto on ilmaissut tahtonaan, että varhaiskasvatuksesta säästetään 1,5 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen nähden. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ilmaisi huolensa siitä, miten säästö on mahdollinen saavuttaa, kun tilanne paikkojen suhteen on näin vaikea jo nyt. Onneksi valtuustoryhmän aloitteesta säästösumma putosi 2,5 miljoonasta eurosta ja varhaiskasvatukselle lisättiin miljoona euroa määrärahoja. Muuten tilanne olisi jo katastrofaalinen laajemminkin. 

Neuvotteluissa kaikki ryhmät olivat sen ajatuksen takana, että varhaiskasvatuksessa on huolehdittava paikkojen saatavuudesta. Poliittinen tahto on selvä: perheille on taattava parempi arki myös varhaiskasvatuksen muodossa. Paikkojen saatavuus on turvattava ja perheiden valinnanvapauden toteuduttava.

Viranhaltijat ovat nyt joutuneet tiukkaan välikäteen, toisaalta on toteutettava säästöjä, toisaalta saatava aikaan hyvä palvelutaso. Lakia kyllä noudatetaan eli tarjotaan paikka jostain, mutta kuten edellä kuvasin, saattaa tämä johtaa mahdottomiin tilanteisiin. 

Olen saanut viranhaltijoilta tiedon, että he tekevät kaikkensa, jotta paikat järjestyvät, mutta ettei asia ole niin yksinkertainen. Edes raha ei tässä ratkaise kaikkea, vaikka helpottaakin. Tilojen kanssa on ongelmia, eikä henkilöstöä ole saatavissa noin vain. Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta oma viestini on: nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta perheille saadaan heidän kannaltaan mahdolliset ja järkevät paikat ja että aito valinnanvapaus toteutuu. 

Mikäli perhe toivoo julkisen palvelun paikkaa, on se pystyttävä tarjoamaan läheltä. Ainoa ratkaisu ei saa olla yksityinen päivähoito, vaikka sielläkin tehdään hyvää työtä. Kaikilla ei yksityiseen ole mahdollisuutta edes palvelusetelin kautta varsinkaan, jos yksityisenkin tarjoama paikka on sijainniltaan väärä.

Julkisesta kattavasta palveluverkosta on pidettävä huolta. Se on tasa-arvon kannalta välttämätöntä. Vaikka tähän jouduttaisiin nyt laittamaan enemmän rahaa, tuottaa se tulosta työllistymisen, verotulojen, ja hyvinvoivien perheiden muodossa tulevaisuudessa. Ratkaisut löytyvät, kun tahtoa löytyy.

Sirkku Hildén (sd.)

Lahtelainen valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja kansanedustajaehdokas

]]>
0 http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268809-varhaiskasvatuksen-valinnanvapaus-vain-puheissa#comments Lahti Valinnanvapaus Varhaiskasvatus Fri, 01 Feb 2019 06:51:04 +0000 Sirkku Hildén http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268809-varhaiskasvatuksen-valinnanvapaus-vain-puheissa
Entä kun hyvät hoitopaikat ovat jo täynnä http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268806-enta-kun-hyvat-hoitopaikat-ovat-jo-taynna <p>Hoitopaikan valinnanvapaus &mdash;&nbsp;toteutettuna vaikkapa palvelusetelillä tms. &mdash;&nbsp;eihän se mitenkään takaa, että pääsee hyvään hoitoon. Kyllähän hyvistä paikoista sana kiirii ja ne täyttyvät nopeasti ensimmäisinä. Miten silloin pystyy vaikuttamaan hoitopaikkaa vaihtamalla, kun parempaa ei ole tarjolla? Vanhana kun ei ole aikaa odoteltavaksi.&nbsp;</p><p>Tämä on aina mietityttänyt, kun valinnanvapaudella perustellaan asioiden muuttuvan paremmiksi.</p> Hoitopaikan valinnanvapaus — toteutettuna vaikkapa palvelusetelillä tms. — eihän se mitenkään takaa, että pääsee hyvään hoitoon. Kyllähän hyvistä paikoista sana kiirii ja ne täyttyvät nopeasti ensimmäisinä. Miten silloin pystyy vaikuttamaan hoitopaikkaa vaihtamalla, kun parempaa ei ole tarjolla? Vanhana kun ei ole aikaa odoteltavaksi. 

Tämä on aina mietityttänyt, kun valinnanvapaudella perustellaan asioiden muuttuvan paremmiksi.

]]>
22 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268806-enta-kun-hyvat-hoitopaikat-ovat-jo-taynna#comments Kotimaa Palveluseteli Sote Valinnanvapaus Vanhushoito Yksilön vapaus Fri, 01 Feb 2019 06:44:09 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268806-enta-kun-hyvat-hoitopaikat-ovat-jo-taynna
VANHUKSET NYKYSUOMESSA ! http://reijohelli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268606-vanhukset-nykysuomessa <p>VANHUS/TERVEYSPALVELUT SUOMESSA !&nbsp;</p><p>Meillä Suomessa on Julkinen ja yksityinen sektori olemassa ja toimii juuri siten kuin pitääkin... &quot;KILPAILUTILANNE&quot; on olemassa ja ne kenellä on vara maksaa yksityisistä terveyspalveluista niin saavat vapaasti jopa &quot;VALITA&quot; haluamansa palvelun tarjoajan... miksi noita &quot;Yksityisiä&quot; ei näy kilpailemassa tuolla satojen kilometrien päässä esim. &quot;Utsjoelta&quot; etc<br /><br />Miksi ne ei kilpaile nykyisillä terveyskeskusmaksuja olevalla tasolla... mikä niistä tekee muka uudessa SOTESSA kilpailukykyisemmän kuin nyky systeemissä.. tulee tapahtumaan juuri kuten monet on jo todenneet... maksut ensin laskevat (Yhteiskunnan tuella) ja sitten kun menee vähän aikaa ja saavat kunnolla jalansijaa terveyspalvelujen tarjoamisessa niin heti sopivan tilaisuuden tullessa rupeavat nostamaan hintaa... ja se on ihan selvä että jos tämä &quot;SOTE&quot; Soppa tälläisenään tulee toteutumaan (jota en usko) niin nuo terveyskeskumaksutkin pomppaavat HUOMATTAVASTI NYKYISESTÄ heti jos tuo Sote olisi tullut voimaan...<br /><br />Täytyy ihmetellä Hallituksen alkuperäisiä Huu.....Haa ajatuksia kustannusten laskemisesta 3 miljardilla kun kaikki Asiantuntijat ovat juuri päinvastaista mieltä asiasta... eli kustannukset tulee nousemaan vähintäin tuon 3 miljardia... &quot;Aluksi&quot;&nbsp;<br /><br />Turha kuvitella että nämä Yksityiset lähtisi tekemään täällä Suomi nimisessä valtiossa jotain &quot;Hyväntekeväisyyttä&quot; vai kuka ajattelee näin ?&nbsp;<br /><br />Tämä on jokin ihmeellinen nyky Hallituksen luoma harhaoppi tai kuva koko Sote Soppa... jokainen järjellään ajatteleva ihminen ymmärtää tämän... miten muka hintoja lasketaan kun hullun lailla rakennetaan uusia hoitolaitoksia (Yksityisiä) ympäri maan ja sen lisäksi jos tuo &quot;Maakuntamalli&quot; toteutuisi sellaisenaan niin tulee valtavasti ja erittäin monella tasolla lisä kustannuksia jo pelkän kokonaan uuden &quot;Hallintoportaan&quot; luomisesta ja henkilökunnan palkkaamiseen sinne... on turha kuvitella että nuo Maakunnat pyörii ilman henkilökuntaa... ja ei nuo entiset Lääninhallitus tasoiset rakennukset ja rakennuskantakaan tule uudessa Maakuntamallissa ja Hallintokeskuksissa ilmaiseksi ja joka pitää rakentaa kokonaan alusta lähtien uusiksi.&nbsp;</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005981272.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005981272.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005981272.html</a></p><p>Ja tämä ei ratkaise mitään.. ei yksi pääsky kesää tee ja ei nämä ongelmat Vanhusten hoidossa saatikka tuossa Sote mallissa tule korjautumaan... yksityinen sektori tähtää kaikessa toiminnassaan tietysti siihen ja vain siihen , että toiminta tuotta mahdollisimman hyvää voittoa Omistajilleen/Osakkeenomistajille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> VANHUS/TERVEYSPALVELUT SUOMESSA ! 

Meillä Suomessa on Julkinen ja yksityinen sektori olemassa ja toimii juuri siten kuin pitääkin... "KILPAILUTILANNE" on olemassa ja ne kenellä on vara maksaa yksityisistä terveyspalveluista niin saavat vapaasti jopa "VALITA" haluamansa palvelun tarjoajan... miksi noita "Yksityisiä" ei näy kilpailemassa tuolla satojen kilometrien päässä esim. "Utsjoelta" etc

Miksi ne ei kilpaile nykyisillä terveyskeskusmaksuja olevalla tasolla... mikä niistä tekee muka uudessa SOTESSA kilpailukykyisemmän kuin nyky systeemissä.. tulee tapahtumaan juuri kuten monet on jo todenneet... maksut ensin laskevat (Yhteiskunnan tuella) ja sitten kun menee vähän aikaa ja saavat kunnolla jalansijaa terveyspalvelujen tarjoamisessa niin heti sopivan tilaisuuden tullessa rupeavat nostamaan hintaa... ja se on ihan selvä että jos tämä "SOTE" Soppa tälläisenään tulee toteutumaan (jota en usko) niin nuo terveyskeskumaksutkin pomppaavat HUOMATTAVASTI NYKYISESTÄ heti jos tuo Sote olisi tullut voimaan...

Täytyy ihmetellä Hallituksen alkuperäisiä Huu.....Haa ajatuksia kustannusten laskemisesta 3 miljardilla kun kaikki Asiantuntijat ovat juuri päinvastaista mieltä asiasta... eli kustannukset tulee nousemaan vähintäin tuon 3 miljardia... "Aluksi" 

Turha kuvitella että nämä Yksityiset lähtisi tekemään täällä Suomi nimisessä valtiossa jotain "Hyväntekeväisyyttä" vai kuka ajattelee näin ? 

Tämä on jokin ihmeellinen nyky Hallituksen luoma harhaoppi tai kuva koko Sote Soppa... jokainen järjellään ajatteleva ihminen ymmärtää tämän... miten muka hintoja lasketaan kun hullun lailla rakennetaan uusia hoitolaitoksia (Yksityisiä) ympäri maan ja sen lisäksi jos tuo "Maakuntamalli" toteutuisi sellaisenaan niin tulee valtavasti ja erittäin monella tasolla lisä kustannuksia jo pelkän kokonaan uuden "Hallintoportaan" luomisesta ja henkilökunnan palkkaamiseen sinne... on turha kuvitella että nuo Maakunnat pyörii ilman henkilökuntaa... ja ei nuo entiset Lääninhallitus tasoiset rakennukset ja rakennuskantakaan tule uudessa Maakuntamallissa ja Hallintokeskuksissa ilmaiseksi ja joka pitää rakentaa kokonaan alusta lähtien uusiksi. 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005981272.html

Ja tämä ei ratkaise mitään.. ei yksi pääsky kesää tee ja ei nämä ongelmat Vanhusten hoidossa saatikka tuossa Sote mallissa tule korjautumaan... yksityinen sektori tähtää kaikessa toiminnassaan tietysti siihen ja vain siihen , että toiminta tuotta mahdollisimman hyvää voittoa Omistajilleen/Osakkeenomistajille.

]]>
1 http://reijohelli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268606-vanhukset-nykysuomessa#comments Terveyspalvelut Valinnanvapaus vanhuspalvelut Yksityistäminen Tue, 29 Jan 2019 09:45:30 +0000 Reijo Helli http://reijohelli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268606-vanhukset-nykysuomessa
Palvelun ostajalla on myös vastuu - Tapaus Esperi Care http://piiaaallonharja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268505-palvelun-ostajalla-on-myos-vastuu-tapaus-esperi-care <p>Valvira keskeytti tällä viikolla Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Caren pyörittämän Hoivakoti Ulrikan toiminnan välittömästi sen jälkeen, kun aluehallintovirasto ja kunta olivat käyneet tarkastamassa tilat. Ongelmia olivat muun muassa riittämätön hoitohenkilökunnan määrä suhteessa hoivan ja hoidon tarpeen arviointiin, puutteellinen perushoito ja -hoiva, lääkehoidon asianmukaisuus, asiakkaiden hoitotietojen puutteellisuus ja toimintayksikön lähiesimiestyö. Valvira oli katsonut, ettei toimintayksikön toiminta vastannut sille myönnettyä yksityisestä sosiaalihuollosta annetun lain mukaista lupaa ja asiakasturvallisuus vaarantuu vakavasti, mikäli toimintaa jatketaan.</p><p>Mikä siis meni pieleen? Kunta oli kilpailuttanut yritykset ja valinnut Esperi Caren tietyillä kriteereillä ja tietyllä hinnalla pyörittämään Hoivakoti Ulrikaa eli periaatteessa antanut eräänlaisen monopoliaseman kyseisen hoivakodin pyörittämiseen. Esperi Care oli mahdollisesti lähtenyt tarjouskilpaan liian halvalla tarjouksella ja joutunut kiristämään toiminnan vaarallisen pieneksi, jotta saisi maksimoitua katteet. Tai mahdollisesti Esperi Care oli lähtenyt tarjouskilpaan mukaan ihan sopivalla tarjouksella, mutta kiristänyt toiminnan vaarallisen pieneksi maksimoidakseen omat voittonsa. Yritys on myös laiminlyönyt omavalvonnan tai jos sitä on tehty, niin siinä havaituille ongelmille ei ole tehty mitään.</p><p>Mitä kunta olisi voinut tehdä, jotta hoivakotia ei olisi suljettu? Kunta on luottanut siihen, että Esperi Caren omavalvonta toimii, mutta tämä ei vapauta kuntaa ostajan vastuusta tarkastaa ostamansa tuotteet ja palvelut. Kunnan olisi pitänyt tarkastaa tilanne ja valvoa hoivakodin palvelun laatua jo ennen kuin valituksia alkoi tulla ja vaatia hoivakotia toimimaan sopimuksen mukaisesti. Ikävintä asiassa on hoivakodin palvelun kohteena olleet ihmiset, vanhukset, jotka eivät pysty edes vaihtamaan hoivakotia, koska kunta on heidän puolestaan kilpailuttanut palvelun.</p><p>Miten koko järjestelmää voitaisiin parantaa? Jos kunta toimii palvelun ostajana, niin kunnalla on vastuu seurata palvelun laatua aktiivisesti. Monopoliaseman antaminen tietylle yritykselle ei myöskään ole tehokkain tapa saada laadukkaita palveluita, koska asiakkaat eivät voi äänestää jaloillaan. Jos asiakkailla olisi oikeasti vapaus valita itse palveluntuottaja, niin huonosti toimivien yritysten elinkaari jäisi hyvin lyhyeksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valvira keskeytti tällä viikolla Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Caren pyörittämän Hoivakoti Ulrikan toiminnan välittömästi sen jälkeen, kun aluehallintovirasto ja kunta olivat käyneet tarkastamassa tilat. Ongelmia olivat muun muassa riittämätön hoitohenkilökunnan määrä suhteessa hoivan ja hoidon tarpeen arviointiin, puutteellinen perushoito ja -hoiva, lääkehoidon asianmukaisuus, asiakkaiden hoitotietojen puutteellisuus ja toimintayksikön lähiesimiestyö. Valvira oli katsonut, ettei toimintayksikön toiminta vastannut sille myönnettyä yksityisestä sosiaalihuollosta annetun lain mukaista lupaa ja asiakasturvallisuus vaarantuu vakavasti, mikäli toimintaa jatketaan.

Mikä siis meni pieleen? Kunta oli kilpailuttanut yritykset ja valinnut Esperi Caren tietyillä kriteereillä ja tietyllä hinnalla pyörittämään Hoivakoti Ulrikaa eli periaatteessa antanut eräänlaisen monopoliaseman kyseisen hoivakodin pyörittämiseen. Esperi Care oli mahdollisesti lähtenyt tarjouskilpaan liian halvalla tarjouksella ja joutunut kiristämään toiminnan vaarallisen pieneksi, jotta saisi maksimoitua katteet. Tai mahdollisesti Esperi Care oli lähtenyt tarjouskilpaan mukaan ihan sopivalla tarjouksella, mutta kiristänyt toiminnan vaarallisen pieneksi maksimoidakseen omat voittonsa. Yritys on myös laiminlyönyt omavalvonnan tai jos sitä on tehty, niin siinä havaituille ongelmille ei ole tehty mitään.

Mitä kunta olisi voinut tehdä, jotta hoivakotia ei olisi suljettu? Kunta on luottanut siihen, että Esperi Caren omavalvonta toimii, mutta tämä ei vapauta kuntaa ostajan vastuusta tarkastaa ostamansa tuotteet ja palvelut. Kunnan olisi pitänyt tarkastaa tilanne ja valvoa hoivakodin palvelun laatua jo ennen kuin valituksia alkoi tulla ja vaatia hoivakotia toimimaan sopimuksen mukaisesti. Ikävintä asiassa on hoivakodin palvelun kohteena olleet ihmiset, vanhukset, jotka eivät pysty edes vaihtamaan hoivakotia, koska kunta on heidän puolestaan kilpailuttanut palvelun.

Miten koko järjestelmää voitaisiin parantaa? Jos kunta toimii palvelun ostajana, niin kunnalla on vastuu seurata palvelun laatua aktiivisesti. Monopoliaseman antaminen tietylle yritykselle ei myöskään ole tehokkain tapa saada laadukkaita palveluita, koska asiakkaat eivät voi äänestää jaloillaan. Jos asiakkailla olisi oikeasti vapaus valita itse palveluntuottaja, niin huonosti toimivien yritysten elinkaari jäisi hyvin lyhyeksi.

]]>
55 http://piiaaallonharja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268505-palvelun-ostajalla-on-myos-vastuu-tapaus-esperi-care#comments Kotimaa Esperi care Monopolit Valinnanvapaus Sun, 27 Jan 2019 13:59:29 +0000 Piia Aallonharja http://piiaaallonharja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268505-palvelun-ostajalla-on-myos-vastuu-tapaus-esperi-care
Kuuleeko Keskusta, kuuleeko Kokoomus? http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267297-kuuleeko-keskusta-kuuleeko-kokoomus <p>&nbsp;</p><p>Keskisuomalaisessa tänään 11.1.2019 on kaksi erinomaista mielipidekirjoitusta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keskustan</strong> keskisuomalainen kansanedustajaehdokas, professori Mauno <strong>Vanhala </strong>kirjoittaa otsikolla &quot;<strong><em>Julkista terveydenhuoltoa lyödään kuin vierasta sikaa</em></strong>&quot;.</p><p>Vanhala jos kuka on alan asiantuntija sekä teoriassa että käytännössä.&nbsp; Hänen tuomionsa sote-uudistukselle on täysin yksiselitteinen.&nbsp; Hänen käyttämiään termejä ovat mm. &quot;perusterveydenhuolto on täysin housut kintuissa, kun kansainväliset yhtiöt laittavat oikeasti tuulemaan&quot;, &nbsp;&quot;verorahoja paratiisisaarille rosvoavat yritykset&quot;, &quot;tuho olisi ollut estettävissä&quot; ja &quot;poliittinen kone on ulkoistanut kaikki eri tavalla asiasta ajattelevat asiantuntijat ja vie asiaa &quot;maaliin&quot; poliittisilla mantroilla. Ymmärtämättä, mihinkä tämä johtaa.&quot;</p><p>Presidentti Kekkosen tapaan voi sanoa, että tuon pitäisi olla selvää tekstiä.</p><p>Ääni on keskustalainen ääni! Mutta kuuleeko Keskusta? Kuuleeko pääministeri Sipilä? Kuuleeko peruspalveluministeri Saarikko?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kokoomuksen</strong> keskisuomalainen kansanedustajaehdokas, kirurgi Ville Väyrynen kirjoittaa otsikolla &quot;<strong><em>Ratkaisevat 30 minuuttia ovat kädenojennus terveysfirmoille</em></strong>&quot;.</p><p>Väyrynen on asiantuntija. Hän toteaa mm, että &quot;koska aluesairaaloiden leikkaustoiminta on ajettu alas, tämä asetus voimaan tullessaan palvelisi lähinnä<strong> yksityisiä</strong> isoissa kaupungeissa tai niiden läheisyydessä toimivia yksiköitä&quot;.&nbsp; Hän kirjoittaa kädenojennuksista yritysmaailmaa kohtaan ja kummeksuu tätä.&nbsp;&nbsp;Voitot keräisi yksityinen, mutta komplikaatioista tulevat suuret kustannukset maksaisi julkinen sairaanhoito.</p><p>Väyrynen toteaa, että &quot;olen jo aiemmin profiloitunut jossakin määrin vastarannan kiiskeksi soten suhteen verrattuna puolueeni linjaan&quot;.</p><p>Ääni on kokoomuslaisen ääni. Mutta kuuleeko Kokoomus? Kuuleeko ministeri Orpo?</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos vahvat asiantuntijat Vanhala ja Väyrynen!</p><p>&nbsp;</p><p>Soten yksikään keskeinen tavoite, integraatio, palvelujen taso ja saatavuus sekä kustannusten alenema ei toteudu.&nbsp;Maaseutuväestö kärsii kaikkein eniten.&nbsp;Tämä on tullut täysin selväksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten äänestävät Keskustan ja Kokoomuksen kansanedustajat, kun sote epäonnistuneen valinnanvapausmallin sisältämänä tulee nykyisen eduskunnan äänestykseen?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Oma kantani on selvä. En halua hyppyä pimeyteen. Siksi painan punaista äänestysnappia.</p><p>&nbsp;</p><p>Lopuksi totean, että aluesairaaloiden alasajon ja palvelujen, mm. synnytysten,&nbsp;keskittämisen aloittivat Sdp:n peruspalveluministerit Maria Guzenina ja Susanna Huovinen viime vaalikaudella, kun he valmistelivat päivystysasetuksen.&nbsp; Keskustan ministerit ovat jatkaneet rajua keskittämistä. Outoa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Keskisuomalaisessa tänään 11.1.2019 on kaksi erinomaista mielipidekirjoitusta.

 

Keskustan keskisuomalainen kansanedustajaehdokas, professori Mauno Vanhala kirjoittaa otsikolla "Julkista terveydenhuoltoa lyödään kuin vierasta sikaa".

Vanhala jos kuka on alan asiantuntija sekä teoriassa että käytännössä.  Hänen tuomionsa sote-uudistukselle on täysin yksiselitteinen.  Hänen käyttämiään termejä ovat mm. "perusterveydenhuolto on täysin housut kintuissa, kun kansainväliset yhtiöt laittavat oikeasti tuulemaan",  "verorahoja paratiisisaarille rosvoavat yritykset", "tuho olisi ollut estettävissä" ja "poliittinen kone on ulkoistanut kaikki eri tavalla asiasta ajattelevat asiantuntijat ja vie asiaa "maaliin" poliittisilla mantroilla. Ymmärtämättä, mihinkä tämä johtaa."

Presidentti Kekkosen tapaan voi sanoa, että tuon pitäisi olla selvää tekstiä.

Ääni on keskustalainen ääni! Mutta kuuleeko Keskusta? Kuuleeko pääministeri Sipilä? Kuuleeko peruspalveluministeri Saarikko?

 

Kokoomuksen keskisuomalainen kansanedustajaehdokas, kirurgi Ville Väyrynen kirjoittaa otsikolla "Ratkaisevat 30 minuuttia ovat kädenojennus terveysfirmoille".

Väyrynen on asiantuntija. Hän toteaa mm, että "koska aluesairaaloiden leikkaustoiminta on ajettu alas, tämä asetus voimaan tullessaan palvelisi lähinnä yksityisiä isoissa kaupungeissa tai niiden läheisyydessä toimivia yksiköitä".  Hän kirjoittaa kädenojennuksista yritysmaailmaa kohtaan ja kummeksuu tätä.  Voitot keräisi yksityinen, mutta komplikaatioista tulevat suuret kustannukset maksaisi julkinen sairaanhoito.

Väyrynen toteaa, että "olen jo aiemmin profiloitunut jossakin määrin vastarannan kiiskeksi soten suhteen verrattuna puolueeni linjaan".

Ääni on kokoomuslaisen ääni. Mutta kuuleeko Kokoomus? Kuuleeko ministeri Orpo?

 

Kiitos vahvat asiantuntijat Vanhala ja Väyrynen!

 

Soten yksikään keskeinen tavoite, integraatio, palvelujen taso ja saatavuus sekä kustannusten alenema ei toteudu. Maaseutuväestö kärsii kaikkein eniten. Tämä on tullut täysin selväksi.

 

Miten äänestävät Keskustan ja Kokoomuksen kansanedustajat, kun sote epäonnistuneen valinnanvapausmallin sisältämänä tulee nykyisen eduskunnan äänestykseen? 

 

Oma kantani on selvä. En halua hyppyä pimeyteen. Siksi painan punaista äänestysnappia.

 

Lopuksi totean, että aluesairaaloiden alasajon ja palvelujen, mm. synnytysten, keskittämisen aloittivat Sdp:n peruspalveluministerit Maria Guzenina ja Susanna Huovinen viime vaalikaudella, kun he valmistelivat päivystysasetuksen.  Keskustan ministerit ovat jatkaneet rajua keskittämistä. Outoa!

]]>
8 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267297-kuuleeko-keskusta-kuuleeko-kokoomus#comments Aluesairaalat hallitus Sote Valinnanvapaus Fri, 11 Jan 2019 09:28:31 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267297-kuuleeko-keskusta-kuuleeko-kokoomus