jaakkoselin Ajatuksia ja puheenvuoroja politiikasta sekä Jyväskylästä

Jyväskylän arviointikertomus 2018 - esittelypuheenvuoro

  • Jyväskylän kaupungin arviointikertomus vuodelta 2018.
    Jyväskylän kaupungin arviointikertomus vuodelta 2018.

Tarkastuslautakunnan puolesta Jyväskylän kaupunginvaltuustossa pitämäni esittelypuheenvuoro 10.6.2019. 
Video kokoustallenteeseen lötyyy tästä.

Arviointikertomus vuodelle 2018 löytyy tästä.

*

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Arviointikertomus on hyväksytty yksimielisesti tarkastuslautakunnassa vauhdikkaan kevään jälkeen.

Kaupunginreviisori Tarja Saarelainen nimettiin neuvottelevan virkamiehen tehtävään VM:n palvelukseen keväällä 2019. Täten 100% ulkoisen tarkastuksen ja arvioinnin henkilöstöstä, eli se ainoa, vaihtui kesken kriittisen vaiheen. Onneksi saimme avuksemme virkaa aiemmin hoitaneen Paavo Pitkäsen, joka nopealla aikataululla otti vastuulleen arviointikertomuksen saattamisen valmiiksi sekä esittelijän vastuun maamme 7. suurimmassa kaupungissa.

Näin ei voida toimia lakisääteisten tehtävien osalta tulevaisuudessa. Lämmin kiitos Paavolle, että aikataulu onnistui sekä koko lautakunnalle tehdystä työstä.

Tavoitteiden toteuma

Arviointikertomuksessa on raportoitu kaikki toiminnalliset tavoitteet. Perusturvan, sivistyksen ja kaupunkirakenteen toimialoille niitä on asetettu yhteensä 43 (hoitotakuussa useita), joista 27 toteutui.

Tarkastuslautakunnan on ollut vaikea todentaa joidenkin tavoitteiden toteutumista toimintakertomus- ja tilinpäätöstietojen perusteella esimerkiksi seuraavista syistä:

  • tavoite on asetettu yleisenä pyrkimyksenä eikä tätä ole arvioitu tilinpäätöksessä
    (esim. tavoite toimia joustavasti).
  • tavoitteeseen sisältyy useita erilaisia tavoitteita, jotka ilmaistaan samassa lauseessa.
    Tällöin tarkastuslautakunta on tulkinnut erikseen ”osatavoitteita”.
  • tavoitteen toteutumista ei ole luotettavasti todennettu
    (ei ole ilmaistu mittaria tai toteutumisen perusteita).
  • tavoitteen toteutumista on arvioitu tiedoilla, jotka eivät liity itse tavoitteeseen.
  • tavoitteen toteutumista ei ole arvioitu ollenkaan

Jos tavoitteet jäävät toistuvasti toteutumatta kuten ympäristöterveydenhuollon suunnitelmalliset tarkastukset, niin tavoitetta tulisi muuttaa tai toimintaan tulisi kohdentaa tarvittavat resurssit.

Tarkastuslautakunta on halunnut nostaa esiin, että koko ikäluokka ei saa peruskoulun päättötodistusta (2% ei saanut). Huolestuttava havainto myös on, että tilinpäätöstietojen mukaan neuvolatarkastuksia jää tekemättä (30 lasta/0,12%) ja lastensuojelutarpeen selvityksiä tehdään myöhässä.

Liikelaitoksille valtuusto on asettanut 16 toiminnallista tavoitetta, joista 7 toteutui.

Konserniyhtiöille valtuusto on asettanut 21 toiminnallista tavoitetta, joista 9 voidaan perustellusti todeta toteutuneen.

Tavoitteet ovat valtuuston keskeinen keino ohjata yhtiöitä. Siksi tarkastuslautakunta toivoo jatkossa erityistä tarkkuutta tavoitteiden toteutumisen raportointiin.

 

Talouden arviointia

Ylijäämä oli 0,3 Meur ja konsernin osalta 9,7 M€. Vuosikate (49,1 M€) kattoi poistot 100% ja lainakanta laski (24,7 Meur). Näin mitattuna Jyväskylän talous oli tasapainossa jo kolmatta vuotta peräkkäin, mistä lämpimät kiitokset.

Tarkastuslautakunta kuitenkin huomauttaa, että kaupungin vuosikate heikkeni 18 M€ vuodesta 2017 (67,1 Meur --> 49,1 Meur). Tällainen kehitys ei voi jatkua, sillä kertyneet kumulatiiviset ylijäämät eivät mahdollista merkittäviä alijäämiä tulevaisuudessa.

Kaupungin investoinneista toteutui 70 % vuonna 2018 osan siirtyessä seuraavalle vuodelle.

Palkat ja palkkiot ovat kasvaneet vuodesta 2017 Jyväskylässä enemmän kuin Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä kuntaliiton tilaston mukaan. Sekä henkilöstö- että ostopalvelujen osuus käyttötuloista on kasvanut vuonna 2018.  Henkilöstökulujen osuus on laskenut vuodesta 2012 alkaen, eli suunta on muuttunut ja tällä on pysyvä vaikutus kaupungin talouteen vuosittain. Esimerkiksi nuorten päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseen on tehty merkittäviä panostuksia ja rekrytoitu henkilöstöä.

Jyväskylän kaupungin verotulot ja valtionosuudet per asukas ovat suurten kaupunkien vertailussa matalimmat. Tämä asettaa omat haasteensa palvelutuotantoon.

Jyväskylässä on otettu käyttöön uusi julkisoikeudellinen hulevesimaksu.
Maksun tehtävä ei ole tuottaa kaupungille ylijäämää kuten nyt on käynyt. Ylijäämä vuodelta 2018 on sama summa kuin koko kaupungin ylijäämä eli noin +300 teur.

Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yksi kriisikunta-arvioinnin kriteereistä (raja-arvo yli 50 prosenttia). Jyväskylä-konsernin osalta kriteeri täyttyy ainoana kriisikuntakriteerinä (2017 luku oli 97 ja 2018 luku oli 102,1), kuten lähes kaikissa muissakin maamme suurissa kaupungeissa.

 

Talousarvioprosessin arviointi

Tarkastuslautakunta on sisällyttänyt arviointikertomukseen toimialakohtaisen vertailun vuosilta 2015-2018, missä on eritelty alkuperäisen talousarvion suuruus, vuosittain tehdyt talousarviomuutokset sekä toteuma tilinpäätöksessä. Vertailuista havaitaan, että kaupunginvaltuusto on vuosittain hyväksynyt merkittäviä lisätalousarvioita.

Tarkastuslautakunta haluaa nostaa esiin kysymyksen, mahdollistavatko talousarviomuutokset riittävän poliittisen arvokeskustelun keskellä vuotta ja ovatko aikataulut tarkoituksenmukaiset. Osaan muutoksista sisältyy lautakuntien päätöksiä, jotka sitovat kaupungin resursseja pitkällä tähtäimellä.

Jyväskylän talousarvio on toimialakohtaiseen määräraharakenteeseen perustuva. Tämä sitovuustaso lisää lautakuntien päätösvaltaa valtuustoon nähden ja korostaa valtuuston hyväksymien toiminnallisten tavoitteiden merkitystä lautakuntien toiminnan ohjaamisessa.

Vastaava malli on käytössä Tampereella, kun taas Lahdessa valtuustoon nähden sitova määrärahataso on palvelualue-tasolla.

   

Toiminnan arviointia 

Työllisyyspalveluiden tuottajille laadittujen sopimusten perusteella on syntynyt tilanteita, missä on maksettu tyhjistä asiakaspaikoista. Tarkastuslautakunta ei pidä tätä kaupungin edun mukaisena.

Jyväskylässä on poikkeuksellinen avoterveydenhuollon palvelutuotannon rakenne: oma tuotanto, ulkoistetut ja kilpailutetut terveysasemat (Korpilahti, Tikkakoski ja Säynätsalo) sekä valtakunnallinen valinnanvapauskokeilu. Kokonaisuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden saada vertailutietoa palveluiden järjestämisestä ja tuotannosta.

Eräänä yksityiskohtana tarkastuslautakunta toteaa, että ulkoistuksen tavoite palvelun saatavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden osalta on toteutunut. Palvelun kustannukset ovat alhaisemmat kuin ennen ulkoistusta, lääkäri- ja hoitaja-aikoja on saatavilla ja asiakkaat ovat tyytyväisiä palvelun laatuun.

Tarkastuslautakunta kantaa huolta, että kertynyttä vertailutietoa ja kokemuksia saadaan hyödynnettyä toiminnan kehittämisessä tulevaisuudessa.

Tarkastuslautakunta on perehtynyt tarkemmin vanhuspalveluiden, varhaiskasvatuspalveluiden sekä vammaispalveluiden valvontaan. Todettakoon, että vanhuspalveluiden hoivatyötä tekevän henkilöstön mitoitus Jyväskylässä on 0,65 ja koko henkilöstön 0,73.

Jyväskylässä vanhuspalveluiden valvonta toimii hyvin, 2016 perustetun valvonta- ja ostopalvelutiimin toimesta. Valvonta on kohdennettu sekä omaan että ostettavaan palveluun. Koska yksittäisten tuottajien valvonnassa on neuvonnasta ja sopimuksista huolimatta tullut esiin puutteita, osoittaa se, että myös yllätyksellisiä valvontatoimia tarvitaan nykyistä laajemmin. On huolehdittava siitä, että asiakkaat ja omaiset tietävät, miten palautetta palvelusta voi antaa ja miten palaute käsitellään.

Varhaiskasvatuspalveluiden valvonnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että voidaan tehdä myös yllätyskäyntejä. Valvonnan tulee ulottua laajemmin myös omaan toimintaan, tällä hetkellä valvonta on kohdennettu yksityiseen palvelutuotantoon.

Vammaispalveluiden valvontaan ei ole juurikaan kohdennettu resurssia ennen kevättä 2019.

Yleisesti valvonnan kohdentaminen sekä omaan että ostettuun tuotantoon sekä yllätystarkastusten tarve, tai ainakin mahdollisuus niiden toteuttamiseen nykyistä laajemmin, on noussut tarkastuslautakunnan käsitykseksi.

Lukiokoulutuksen järjestämiseen tulisi tarkastuslautakunnan mielestä saada taloudellisesti kestävämpi ratkaisu. Kaupunginvaltuustolle tulisi raportoida Gradian järjestämän Jyväskylän kaupungin lukiokoulutuksen tuloksista myös laadullisilla mittareilla.

Kiitosta haluamme antaa henkilökohtaisen avun työnantajamallille, joka on lähtenyt hyvin käyntiin.

Kaupunkikeskustan kehittämistoimenpiteiden osalta maankäyttömaksujen taso suhteessa vertailukaupunkeihin tulee selvittää ja arvioida maksun vaikutus kaupungin kehittymiseen.

Tilapalvelun osalta tarkastuslautakunta kantaa huolta hankkeiden vakuuksien ja vakuutuksien osalta. Erityisesti siitä, että niiden tasot ovat oikeat sekä ne ovat voimassa koko rakentamisen ajan.

 

Kaupunkikehitysalustat

Kaupunkikehitysalustojen keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen olisi hyvä raportoida vuosittain osana tilinpäätöstä. Esimerkiksi Kukkulan osalta tilinpäätöksessä ei ole mainintaa.

 

Tilintarkastuksesta ja vastuuvapaudesta

Lakisääteinen tilintarkastus on suoritettu valtuuston päätöksen mukaisesti ja tilintarkastuskertomus on §44 liitteenä. Kertomus puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä vastuuvapauden myöntämistä.
Tämä on myös tarkastuslautakunnan esitys.

Lopuksi tarkastuslautakunnan puolesta erityiskiitos pitkäaikaiselle talousjohtajalle Ari Hirvensalolle, joka on äskettäin siirtynyt eläkepäivien viettoon.

Ari, lämmin kiitos Sinulle yhteistyöstä vuosikymmenten aikana ja vastuuvapauden saattelemana hyvää eläkepäivien mittaista purjehdusta Sinulle!

Kiitos.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat