*

jaakkoselin Ajatuksia ja puheenvuoroja politiikasta sekä Jyväskylästä

Verotuksen sietämätön keveys

  • Jyväskylän talousarvio 2017 hyväksyttiin tasapainoisena ilman verojen korotuksia.
    Jyväskylän talousarvio 2017 hyväksyttiin tasapainoisena ilman verojen korotuksia.

Viimeisen vuoden aikana Jyväskylässä on käyty joskus kummallistakin keskustelua. Julkisuudessa on maalattu suuria uhkakuvia kaupungin kaavoituksesta tai palveluista sekä niiden tulevaisuudesta. On tullut kuntalaisten yhteydenottoja, samasta teemasta joskus jopa yllättävän samanaikaisesti. Ikään kuin sovitun oloisesti.

On hienoa, että kaupunkilaiset ottavat kantaa asioihin ja kantavat huolta asioista, mutta yksi asia minua on hämmästyttänyt. Kuinka vähän ihmiset kantavat huolta verotuksesta.

Suhtautuminen verotukseen jäi painamaan mieltäni, kun eräs merkittävä ammattiliitto aktiivisesti lähestyi asiaa ehdottamalla luottamushenkilöille uusien keinojen pohtimista kaupungin talouden tasapainottamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi vuoden 2017 talousarviossa. Esimerkkinä uusista keinoista mainittiin verojen korottaminen.

Siis uusi keino!

Kaivoin esiin kirjan nimeltä Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008 (Marja Kokko; 2. painos) ja tarkastin verotuksen kehittymisen Jyväskylässä vuodesta 1965 nykypäivään. Kiinteistöverot sekä taksa- ja maksupolitiikan jätin tästä tarkastelusta ulkopuolelle, mutta valitettavasti nekin ovat nousseet ja omalta osaltaan siten vaikuttaneet asumisen hintaan Jyväskylässä ja sitä kautta heikentävästi kaupunkilaisten ostovoimaan.

Kaupungin tuloveroprosentti, tai veroäyri kuten ennen vuotta 1997 sanottiin, on kehittynyt seuraavasti:

Vuosi - veroprosentti

1965 - 13,5
1967 - 14
1970 - 15
1972 - 15,2
1973 - 15,5
1974 - 16
1975 - 16,5
1980 - 16 (ainoa lasku, mutta vain vuodeksi)
1981 - 16,5
1989 - 17
1993 - 18
2002 - 18,5
2009 - 18,5 (Uusi Jyväskylä aloitti tällä prosentilla 1.1.2009)
2010 - 19
2012 - 19,5
2013 - 20 (Nykyinen tuloveroprosentti)

Tilaston valossa uskallan väittää, että verotuksen kiristäminen ei ole uusi keino, vaan sitä on Jyväskylän historiassa käytetty valitettavan usein. Tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa. Tuloveroja on laskettu kerran, 1980, mutta silloinkin ilo jäi vuoden mittaiseksi. Myös uuden Jyväskylän perustaminen 2009 alusta johti verotuksen laskuun vanhan maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan alueella, mutta tämäkin hyöty on sulanut pois vuoteen 2013 mennessä.

Verotusta on helppo kiristää, mutta sen laskeminen näyttää tilaston perusteella melko mahdottomalle. On syytä kysyä mihin saakka voidaan tällaista ”uutta keinoa” käyttää ja perustella asiaa aina samalla tavoin: ”Vain tällainen pieni kiristys, ei tämä vaikuta kuin niin vähän jokaiselle”. Näin on, mutta asialla on tapana kertautua, olemmehan jo 6,5 prosenttiyksikköä yli vuoden 1965 tason.

Kiinteistöveroa ja taksoja unohtamatta.

On syytä antaa julkisesti kiitos kaupunginjohtaja Koivistolle siitä, että hän on esittänyt tuloverojen pitämistä ennallaan. Tämä on ollut myös Kokoomuksen ryhmän tahtotila.

Valtuuston asettama tavoite talouden tasapainottamisesta vuonna 2017 on nyt saavutettu myös ilman verojen kiristyksiä. Niitä kyllä ehdittiin monelta suunnalta vaatimaan ensimmäisenä ja välttämättömänä toimenpiteenä viimeisen vuoden aikana. Ennakkotiedot vuoden 2016 tilinpäätöksestä kertovat myös hyvää. Vaikuttaa vahvasti, että Jyväskylän talous on saatu tasapainotettua ja tästä on uuden valtuuston hyvä aloittaa ensi kesänä.

Ollaan kuitenkin tarkkoja verotuksen suhteen, silla kertakorotuksilla on tapana jäädä pysyväksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Heinolan maalaiskunnan ja kaupungin yhdistyminen johti verojen kiristämiseen ja 150 uutta virkamiestä on palkattu.

Suomi ja sen kunnat ovat jo tuhonneet itsensä veroilla. Tästä nousu on lähes mahdotonta.

Toimituksen poiminnat